sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Namskis ! #3

Pipsa katsoo uskollisena ja toivoo saavansa ruokaa. Jekku heti merkkaa Latzin kuuluvan tälle.
Jekku syökin mielellään Latzia, mutta toisaalta, mitä ruokaa se ei söisi. :-)

Kävin jälleen kerran lukemassa nettikeskusteluita koskien kissojen ruokintaa, ja jälleen kerran sain hyvät naurut. Ei me ihmiset vaan olla koskaan kaikki samaa mieltä asioista. Keskusteluissa on usein vastakkain raakaruokinta ja "tavallinen" ruokinta. Mielipiteitä löytyy jos jonkinmoisia. Toiset ovat sitä mieltä, että kissalle kuuluu vain raakaliha, osa on sitä mieltä, että kerta viikkoon raakaalihaa ja muutoin eläinkaupan sapuskoja ja jotkut taas ovat sitä mieltä, että ihan tavallisen marketin kissaruu'illa kissa elää 20-vuotiaaksi.

Uutta raksupussia pitää heti tutkailla...

Se pitää myös merkata, jotta muut tietävät kenelle nämä
raksut kuuluvat. Lita vaan ei tiedä, ettei ne ole tälle. 


Faktahan on, että kissa on petoeläin (Carnivora) ja lihansyöjä. Kissa tarvitsee lihasta saatavaa tauriinia, joka on välttämätön ravintoaine. Tästä syystä kissalle tulee antaa laadukasta lihaa, ei pelkkiä kasviksia tai kalaa. Lisäksi nesteytys on hyvin tärkeää kissalle. Luonnossa kissa saa kaiken tarvitsemansa nesteen pienriistasta. Hiiressä vettä on n. 60-70%. Jos kissan ruokavalio koostuu pelkästään raksuista, tulee kissan nesteytyksestä huolehtia, koska kissa ei välttämättä juo tarpeeksi. Tämä puolestaan johtaa terveysongelmiin kuten virtsakiteisiin tai - kiviin, taikka ummetukseen. Korkealaatuisia proteiinin lähteitä kissalle ovat liha, kala, maksa, sydän ja kananmunat(!). Huonolaatuisia proteiinin lähteitä ovat kasvi- ja viljaproteiinit sekä teurasjätteet. Teurasjätteet mainitaan tuoteselosteessa "lihan sivutuotteet". 

Meidän pikku-petoeläin 

Mutta onko kissan ruokavalion pakko koostua pelkästä raa'asta lihasta, vaikka onkin lihansyöjä? Itse en ole mikään kissanruoka-ekspertti enkä todellakaan tiedä kaikkea kissojen ruokkimisesta, ja moni saattaa kauhistua jo meidän tapaamme ruokkia kissoja. Olen silti sitä mieltä, että lihaa kissan kuuluu syödä eikä hiilareita. Kuten olen jo aiemmin sanonut, niin minusta ei ole raakaruokintaan kuuden kissan kanssa. Jos minulla olisi vain yksi kissa, niin saattaisin kokeilla raakaruokintaa hieman paremmin. Annan kissoilleni kerran päivässä raakaa lihaa, kalaa tai kanaa, mutta pääasiassa ruokailu koostuu raksuista ja märkäruu'ista. 
Nelli ja Nellin jauheliha. Täytyy katsoa ettei vaan kukaan toinen kissa ole
tulossa samoille jauheliha-apajille. 


Lautanen oli tyhjä hyvin äkkiä. Nelli tietää, että kun ihminen menee hellan
äärelle touhuamaan, tulee lautaselle pian jauhelihaa tai kanaa. 


Valitettavasti osa kissoistamme saa aina välillä marketin raksuja. Varsinkin nyt kun rahat ovat hieman tiukemmalla. Tänäänkin ostimme kaupasta Bilanx-raksuja pojille ja Pipsalle. Litalla, Nellillä ja Nupulla on kaikilla omat raksunsa. Litalla on RC Hair&Skin, Nupulla RC Exigent 35/30 ja Nellillä Pro Planin Delicate Sensitive. Monet ovat kovasti RC:n raksuja vastaan, mutta meillä kissat niistä tykkäävät. Nelli on niin kovin nirso raksujensa suhteen, että tälle ostan sitä mikä kelpaa, ja nyt se on ollut tuo Pro Plan. 

Kaikkialla keskusteluissa käsketään seuraamaan tuotteiden tuoteselostetta. Eräs kirjoittaja kissamaailma-foorumilla kirjoitti näin:

"Kissan valmisruokaa valittaessa on tärkeää lukea tuoteseloste, sillä ruuan raakaproteiinin määrä ei kerro yhtään mitään sen laadusta... Kannattaa valita vain ruokia, joiden tuoteseloste on seikkaperäinen ja josta käy selvästi ilmi käytetyn proteiinin lähde: esimerkiksi kananliha tai lampaanliha – EI „liha ja lihansivutuotteita“, EI „eläinproteiinia“ tai „lammasproteiinia“ (lähteenä on voitu käyttää lihan sijasta ruhon huonolaatuisia osia: nahkassakin ja sidekudoksissa on paljon proteiinia, mutta kissan elimistö ei pysty käyttämään sen kaltaista huonosti sulavaa proteiinia hyväkseen) , EI „kasvisproteiinia“, EI „gluteenia“."

Niimpä päätin kurkata mitä sanoo meidän tyttöjen raksupussit. 

Pro Plan raksujen ravintosisältö kertoo seuraavaa: 
Raakaproteiini 40,0 %, raakarasva 18,0 %, hehkutusjäännös 7,0 %, raakakuitu 1,0 %, kalsium 1,1 %, fosfori 1,0 %, magnesium 0,1 %, linolihappo 2,0 %  
En tiedä nyt tarkalleen, että mitä noiden lukujen pitäisi olla, jotta voitaisiin puhua hyvästä kuivamuonasta, mutta mielestäni 1% raakakuitua kuulostaa aika siedettävältä. Vaikka rasvaa onkin, niin kissa pystyy käyttämään rasvaa ihmistä paremmin hyödyksi, jonka vuoksi rasva ei ole niin pahasta. 
 Kalkkunaa (18 %), riisiä (18 %), maissigluteenijauhoa, kuivattua kalkkunaproteiinia,riisigluteenijauhoa, maissia, eläinrasvaa (säilötty tokoferoliseoksella), kuivattua kananmunaa, maksauutetta, juurikaskuitua, kalaöljyä, hiivaa, kaliumkloridia, kalsiumkarbonaattia, kivennäis- ja hivenaineita, koliinikloridia, L-arginiinia, L-lysiiniä, natriumkloridia, DL-metioniinia.
Kalkkunalla on hyvä aloittaa listaus, mutta toisena on heti riisi.  

RC:n Exigent kertoo seuraavaa:
Raakavalkuainen: 33% - Raakarasva: 16% - Hehkutusjäännös: 6,6% - Raakakuitu: 3,5%. 
Raakakuidun määrä on korkeampi kuin Pro Planissa, ja vähemmälle jää raakavalkuainen sekä -rasva. 
maissi, kuivattu siipikarjanliha, riisi, kasvivalkuaisuute*, eläinrasvat, maissigluteeni, hydrolysoidut eläinvalkuaiset, kasvikuidut, kivennäisaineet, juurikaskuitu, hiivat, soijaöljy, frukto-oligosakkaridit, paprikauute, purasruohoöljy. 
Aijai..lista alkaa maissilla. Aina kannattaisi valita ruoka, jossa on mainittuna LIHA ensimmäisenä ja viljat, sokerit ym. mahdollisimman viimeiseksi tai parhaassa tapauksessa näitä ei mainita laisinkaan niiden puuttuessa tuotteesta. Tämä Exigent ei siis välttämättä ole paras mahdollinen valinta kissalle, mutta ainakin toistaiseksi se saa kelvata. 

RC:n Hair and Skin: 
Raakavalkuainen: 33 % - Raakarasva: 22 % - Hehkutusjäännös: 6 % - Raakakuitu: 5,3 %. 
Sama prosenttimäärä kuin Exigentissä tuon valkuaisen kohdalla, mutta raakarasvan määrä hieman korkeampi. Kuitua puolestaa enemmän kuin Exigentissä. 
kuivattu siipikarjanliha, riisi, eläinrasva, maissi, kasvivalkuaisuute*, kasviskuidut, maissigluteeni, hiiva, hydrolysoitu eläinvalkuainen, kasvisöljyjä (soija, purasruohoöljy), juurikaskuitu, kalaöljy, kivennäisaineet, kananmunajauho, natriumfosfaatti, DL-metioniini, tauriini, L-kystiini, isosamettikukkauute (luteiinin lähde).
Kuivattu siipikarjanliha on hyvä alku, mutta heti toisena on riisi. Riisin sanotaan olevan kuitenkin terveellisempi vaihtoehto kissalle kuin vehnä, jota usein löytyy markettiraksuista. Löytyy maissia, kasviskuituja, gluteenia, hiivaa.. huijui. Ehkä ei olisi kannattanut lukea näitä. 

En näköjään ole valinnut parhaita mahdollisia tuotteita kissoilleni, mutta uskon niiden olevan parempia kuin tavalliset markettiraksut. Ja onko sellaisia raksuja, joissa ei olisi yhtään viljaa tai sokeria? Jos on, niin uskon niiden maksavan aika kiitettävästi. :-) 

Märkä ruuasta en jaksa edes lähteä lukemaan nyt, sillä kello käy ja silmäluomet alkavat painaa. Vielä pitäisi jaksaa kisut ruokkia. Iltaruuaksi tarjoan Latzin naudanliha-tölkkiruokaa. Yksi paras tilaamani tuote Zooplussasta on muoviset kannet tölkeille! Kannet pitävät ruuan kosteana avaamisen jälkeen jääkaapissa. Suosittelen ostamista, jos kissasi syö tölkkiruokia. Kätevä pestä astianpesukoneessa ja kyllähän ne äkkiä käsinkin tiskaa. 




Psst! Tiesitkö, että kissat saattavat myös olla ruoka-aineille allergisia. Tai ne voivat kärsiä laktoosi-intoleranssista, jos ravinto on ollut maitoravintoa. 

lauantai 11. helmikuuta 2012

Pipsa, maailman helpoin kissa


Kuvanlaatu on aika huono, mutta kyllä oleellisin näkyy :-)


T:"Kato mää löysin meille kissan!"
J:"Eikä, mää en kyllä tahdo tuon väristä kissaa. Se on ihan tyhmän värinen"
*keskustelua siitä, kuinka olen aina halunnut oranssin/vaalean keltaisen värisen kissan*
T:"No käydään edes katsomassa"

Ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Netistä löytynyt kuva Pipsasta ei antanut oikeutta tämän söpöydelle. Pipsa oli niin ihana lurpahtavineen korvineen ja niin suuren näköisine tassuineen kun sitä kävimme yhdessä isännän kanssa katsomassa. Olimme seurustelleet vasta puolisen vuotta, jos edes sitä, kun mies alkoi puhumaan toisen kissan hankkimisesta. Ajoimme Helsinkiin ja saavuimme takas Tampereelle yksi kissa mukana. Ei Pipsaa voinut vastustaa. Pipsa oli niin suloinen.


Kun haimme Pipsa Helsingistä Tampereelle, emme tarvinneet kantokoppaa laisinkaa, sillä Pipsa nukkui hyvin tyynesti sylissäni koko matkan. Pysähdyimme matkalla hakemaan syötävää Linnatuulesta ja tämän shoppailuhetken Pipsa nukkui kiltisti tekemässämme paita-pesässä repsikan paikalla.


Ja niin pirun söpö. Kuinka kukaan olisi voinut sanoa tuollaiselle söpötykselle
"ei me nyt kyllä oteta sua"
Pipsa oli ensimmäisen yönsä minun luonani, kun ei vielä miehen kanssa yhdessä
asuttu. Uni maistui hyvin, vaikka koko automatkakin tuli nukuttua. Kuvassa oleva
nalle on ehkä n.20-25cm. 


Pipsa on ollut aina helpoin kissa. Pipsa ei koskaan tee pahoja, ei raavi sohvia, ei verhoja, ei pure johtoja tai syö lahjanarua(!). Pipsan lempipuuhaa on ehdottomasti syöminen. Ja Pipsan suuhun uppoaa melkein ruoka kuin ruoka. Kovin yllättävää oli, kun raakaruokintaa kokeiltiin, että Pipsa oli kissoista eniten kiinnostunut raa'asta lihasta ja söi sitä mielellään.


Pipsa ei ole kova kissa leikkimään. Usein Pipsa tyytyy katsomaan sohvalta kun muut leikkivät. Hyvin harvoin tämä innostuu mukaan muiden touhuiluun. Jekun kanssa Pipsa joskus saattaa painiskella, mutta enempi ne köllöttelee yhdessä meidän ihmisten sängyssä vieretysten. Olen monta kertaa sanonut, että jos meidän kissat ei olisi leikattuja, olisi Jekku varmasti auttanut Pipsaa tämän kiiman kanssa, hyvin mielellään. He menevät täällä kuin pariskunta ja kuten jo aiemmin sanoin, he makoilevat melkein aina yhdessä. Pipsa onkin kova kissa nukkumaan ja köllimään. Hyvin usein Pipsa änkee itsensä syliini ja siihen nukkumaan. Joskus tämä saattaa nukkua vatsan päälläni jopa parin elokuvan verran. Välillä Pipsa saattaa käydä syömässä ja kissa-astialla ja palaa sitten takaisin rapsutettavaksi. 


Pipsalla on välillä hauskoja makuu-asentoja..

Pipsa vietti lauantai-aamua vierelläni minun sairastaessa.
Katsoimme yhdessä kaksi elokuvaa. Tai minä katsoin ja
Pipsa nukkui ja purisi vierelläni.


Pipsa oli kissoistamme ensimmäinen joka sai itselleen nimilaatan ja kaulapannan. Syy siihen on, että Pipsa oli ainut, joka antoi kaulapannan olla. Muut kiskoivat ne tavalla tai toisella pois. Pipsan nykyinen kaulapanta taitaa olla jo kolmas. Vaihtelu virkistää.


Värilaatan väri on yllättäen minun valitsema, mutta
laatan malli ja tekstin fontti tule miehen mielipiteestä.
Kaulapannassa on heijastin, ihan hyvä idea ulkokissoja
ajatellen, mutta meidän sisäkissalla hieman turha.
Hienon näköinen kyllä on. 

Pipsa on kerran jouduttu käyttämään eläinlääkärillä suolitukoksen vuoksi... Aivan, joudun perumaan puheeni, kylläpäs Pipsa on syönyt lahjanarua! Oli minun syntymäpäiväni ja juhlat sen kunniaksi. Tietenkin saapui myös pari pakettia, jossa oli lahjanarua. Eipäs sitten illan aikana huomattu Pipsan popsineen sellaista. Ihmeteltiin kun ei ruoka pysynyt sisällä seuraavana päivänä ja muutenkin Pipsa oli apea. Eläinlääkärissä selvisi suolistotukos.


Ainut pieni ongelma Pipsan kanssa on toisessa etutassussa huonosti kasvava kynsi. Ja huonosti kasvavalla en tarkoita etteikö kynsi kasvaisi vaan sitä, että se kasvaa suoraan tassun anturaan päästyään kasvamaan liikaa. Onneksi tätäkin pystyy hoitamaan leikkaamalla kynsiä. Onneksi tällänen vaiva ei ole herra Niballa, jäisi kyllä kynsi leikkaamatta, jollei saataisi Nibaa johonkin pakkopaitaan leikkaamisen ajaksi!


Kynsi on päässyt taas kasvamaan hieman liian pitkäksi.
Olisi aika manikyyrille jälleen.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Top3 lelut

Uusi vuosi on vaihtunut jo helmikuuhun, mutta meno täällä kuuden kissan valtakunnassa ei ole muuttunut miksikään. Edelleen kisojen päivät kuluu sydän, nukkuen ja leikkien. Meidän pojat ovat tuntuneet lihoneen, mutta tytöt on samoissa mitoissa. Pitäisi kyllä joku päivä punnita kaikki kuusi. Uskon Nellin olevan kissoista kevyin, ellei Litan turkki huijaa Litan koossa kovasti. Jekku saattaa olla kaikista painavin, vaikka onkin kooltaan inaisen pienempi kuin Niba. Vaaka sen sitten kertoo.

Leikkirata on ollut vähemmässä käytössä nyt viime viikkoina. En tiedä ovatko kissat kyllästyneet siihen vai mikä on, mutta tavalliset pienet lelut ovat olleet ykkös-juttu vihreän laaseri lisäksi. Leluista eniten täällä on kärsinyt Lontoon-tuliainen, vaaleanpunainen katkarapu. Rapu-parka on joutunut Niban panoleluksi, Jekun heiteltäväksi ja Litan potkittavaksi! Kuningas-Niba on kummallinen kolli, vaikka pallit on viety heti ensimmäisen mouruamisäänen jälkeen, on meidän kuningas kova panemaan. Milloin mikäkin lelu päätyy Niban suuhun. Kun lelu on saatu hampaiden väliin, alkaa kämpän ympäri kulkeminen mouruamisen kera. Täytyy kyllä joskus napata videolle koko episodi! Hetken talsittuaan, Niba menee joko meidän sänkyymme tai keskelle olohuonetta nylkyttämään pehmokaveriaan, joka on viime päivinä ollut pieni vaaleanpunainen katkarapu.

Koostaan huolimatta pieni vaaleanpunainen katkarapu
on ollut todella suosittu leikkiväline meidän taloudessa.

Toinen suosittu lelu on ollut entisen keppilelun-pää. Niba yllättäen katkaisi leikkiessään keppilelun kuminauhan, ja jäljelle jäi keppi+kuminauha sekä helistin-osa. No tämä helistin-osa nyt Nuppu-kisaan suosikki. On niin mukava, kun tämä päättää yöllä "helistintä metsästän, helistintä metsästän, tahdon saada kilisevän, tahdon saada kilisevän, siksi nappaan tämän, siksi nappaan tämän"... Helistin lentää myös Nellin käsittelyssä. Taitaa jäädä mukavasti kynsiin kiinni kun helistin tuntuu lentävän kaikkien käsittelyssä.

Kenenkä kissan käsittelyssä tollonen heikko kuminauha
kestää ehjänä kauemmin kuin 5min? 

Onneksi tämäkin kelpaa leluksi

Lopuksi ehdoton suosikki on vihreä laaser-valo. Se jaksaa edelleen kiinnittää kaikkien huomion, eniten kyllä Lita-neidin. Ei tarvitse kuin ottaa laaserkynä käteen niin Lita saapuu paikalle. Kyllä ne kissat kuulevat pienimmätkin äänet, kun kyseessä on ruoka tai lempilelu, mutta huudappa kissaa luoksesi ja kissa istuu paikallaan tuijottaen joko sinuun ajatellen "mitä sää siinä kiljut, en varmana liikahdakaan!" tai ne katsovat ihan muualle esittäen ettei kuule kutsuasi.