sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kattipuodin tuotteet

On jäänyt hieman taka-alalle tämä blogin kirjoittaminen viime aikoina. Tuntuu, että päivät hurahtaa ohitse aivan liian nopeasti. Kun aamulla avaat silmät, niin kohta on jo aika mennä nukkumaan. Anyways...


Kattipuodin tuotteet saapui meille jo päiviä sitten. Pidin leluja muutaman päivän vaatehuoneessa ja leikitin vanhoilla leluilla ennekuin annoin uudet. Olin hyvin yllättynyt lelujen koosta kun avasin paketin. Odotin lelujen olevan puolet pienempiä. Ei sillä että niiden koko nyt haittaisi minua jotenkin, mutta jotenkin oli vain sellainen mielikuva, että lelut olisivat sellaisia eläinkauppojen leluhiirien kokoisia. Varsinkin tuo fleece-kuutio oli paljon kuvitelmaani isompi. 



Nuo kaksi lelua, jotka ovat minigrip-pusseissa, olivat täytetty valerianalla. Taisi kissoille haista pussinkin läpi tuo valeriana, kun niin kovasti niistä kiinnostuttiin. Lelut jäi myös mukavasti kynsiin kiinni ja siksi niitä oli hauska heitellä. Fleece-kuutio jäi hieman vähemmälle huomiolle. 


Tuo harmaa kala on ollut ehdottomasti suosituin. 

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Keskiviikko...

Tältä tuntuu meillä tänä aamuna...

" Vielä vartti..."

" Onko pakko? "

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Nettikauppa - Kattipuoti

"Haluan tuon, tuon, tuon ja tuon"

Kissiminni -blogin innoittamana laitoimme yhdessä Nellin ja Pipsan kanssa lelutilauksen menemään Kattipuotiin.

Tilaukseen lähti Jippo, Noppa, Ahven ja Hipsu, jotka kaikki taisi olla virkattuja leluja. Hintaa näille neljälle lelulle tuli 7e. En muista sisälsikö kaikki niistä valerianaa, joka on ollut minulla aiemmin täysin vierasta tavaraa, mutta suurin osa ainakin. Kattipuodin mukaan valeriana vaikuttaa kissoihin samoin kuin kissanminttu. Siinä on huomattavasti voimakkaampi haju, jonka myös ihmiset haistavat, ja se vaikuttaa suurempaan osaan kissoista kuin kissanminttu. Leikkien välissä valerianalelut tulee säilyttää tiiviissä pussissa tms., jotta valerianan haju pysyy vahvempana. Oikein säilytettynä lelun houkuttavuus voi säilyä vuosia.

Heti tilauksen saavuttua laitamme testiryhmän töihin ja infoamme tänne, miltä valerianalelut vaikuttavat.


"Voiko niitä leluja syödä...?"

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Naaraskissan sterilisaatio

Operaatiossa siis poistetaan munasarjat ja kohdunsarvet. Leikkaushaava voidaan sulkea joko tikein tai haavaliimalla. Meillä on joka kerta suljettu tuolla haavaliimalla. Leikkaushaava tulee suojata 10-12pv:n ajan, jottei kissa pääse nuolemaan haavaa ja näin saa aikaiseksi tulehdusta siihen. Suojaus normaalisti tapahtuu kaulurilla ( meillä puhutaan sateliitista ), mutta olen kuullut myös juttuja eläinlääkäreistä, jotka ovat sitä mieltä ettei mitään suojuksia tarvita. Toinen tapa suojata haavaa on laittaa kissalle puku, joka peittää leikkaushaavan.

Leikkaushaavan tulee olla siisti kokoajan. Jos se erittää jotakin, haisee, turvottaa tai punoittaa, tulee ottaa heti yhteyttä eläinlääkäriin.

Kissat (tyttökisut) nukutetaan operaation ajaksi, mutta kissan silmät pysyvät auki kokoajan. Leikkauksen aikana niitä kostutetaan kostutustipoilla. On tärkeää, että silmät pysyvät kosteana kuivumisen ja haavautumisen estämiseksi. Jos kissa on kotona vielä hyvin tokkurainen ja silmät seisoo päässä, tulee silmiä kostuttaa sulkemalla luomet tasaisin väliajoin, kunnes kissa itse tekee tämän.

Leikkauksen yhteydessä kissoille annetaan kipulääkettä. Joskus kissat saavat myös antibioottipistoksen, jos tuntuu että tulehdusvaara on tai tulehdus oli. Joskus (harvoin) kissat saavat myös kotiin kipulääkettä. Kipulääke ja nukutus saattavat aiheuttaa heräämisvaiheessa kissassa sekavuutta, levottomuutta, pahoinvointia ja hoippumista. On myös tärkeää pitää huoli kissan lämpötilasta. Kotona kissa tulee laittaa heräämään lämpimään ja vedottomaan paikkaan lattian tasossa. Lattian taso tulee valita, jottei kissa ala hyppimään ennenkö kissasta itsestä tuntuu että hyppiminen sopii taas kuvioihin.

Ruoka ja juoma tulee tarjota kissalle vasta kun kissa on täysin herännyt. Normaaliin ruokintaan tulee palata vasta seuraavana päivänä. On hyvä aloittaa leikkauspäivän ruokinta jollain helpolla ruualla, missään nimessä ei mitään uutta !






lauantai 2. maaliskuuta 2013

Lita on nyt sateliittipää

Perjantaina Lita sitten vihdoin pääsi leikkaukseen ja saatiin yksi murhen aihe meidän ihmisten mielestä pois. Ja kyllä se varmaan oli Litalle myös helpotus, kun enää ei tarvitse huudella turhaan. Ja ihan terveydellisistäkin syistä oli hyvä, että saatii tuo leikkaus hoidettua.

Hieman lääketokkuraiset silmät

Lita meni reippaana tyttönä klo14.30 leikattavaksi eläinlääkäriin ja miehelle oltiin sanottu, että klo16 tienoilla saa tulla hakemaan kotia. Lähdimme neljän aikaan kotoa hakemaan Litaa ja saavuttuamme eläinlääkäriin, naureskelivat paikan henkilökunta, että "juu täällä tämä neiti on sylihoidossa, kun ei malta kantokopassa pysyä". Lita oli siis hieman neljän jälkeen jo huomattavan virkeä. Kaikki oli leikkauksessa mennyt hyvin ja muutenkin Litan kuntoa kehuttiin. Jes!

Maksoin itseni kipeäksi, 132e ja lähdimme kotiin sateliittipään kanssa.

Kun pääsimme kotiin, aloitin tuon toisen makuuhuoneen siivoamista kun ajattelimme laittaa Litan sinne karanteeniin nyt muutamaksi päiväksi, ettei muut kissat ala hoitamaan haavaa. Hain Litalle vesikipon, josta ajattelin Litan olevan helpompi juoda, putsasin pissa-astian Litalle ja toin kissojen pedin tälle. Ruokakiponkin hain, mutta sen nostin vielä pois näkyvistä, koska ruokaa ei saa antaa ennenkuin kissa on täysin hereillä, eikä Lita ihan vielä ollut täysin tolpillaan. Kun makkari oli valmistettu tarpeilla, oli aika päästää Lita pois kantokopasta. Avasin luukun ja Lita ampaisi samantien pois. Jutteli ihan hirmuisesti ja ravasi pitkin huonetta. Taisi varmistella, että ollaanhan me nyt varmasti kotona.

Vaikka petikin tuotiin Litalle makkariin, niin takana oleva sohva vei voiton
(Sohvan päällä on vahakangasta. Se laitettiin sohvan suojaksi kun Litalla oli kiima ja Lita merkkaili kaikki pehmeät paikat)

Lita meni melkein heti pissa-astialle ja taisi tytöllä olla aikamoinen hätä, sillä pissaa tuli ihan hervottoman kauan. Ja mikä parasta, Lita oli niin hätäinen, ettei saanut takamustaan kunnolla pissa-astialle vaan kaikki pissa tuli ohi astian. Ja koska olen niin hullun varovainen aina noiden leikattujen kissojen kanssa, en lähtenyt siirtämään Litaa minnekkään vaan annoin pissan tulla ohi astian ja kävin hakemassa pesuvehkeet.

Klo17-19 meni Litan kanssa makkarissa oikein rattoisasti vaikka tämä olikin hurjan levoton. Ei malttanut levätä, vaikka näki että väsyttää ihan hirmuisen paljon. Yritin monta kertaa silittämällä rauhoittaa Litaa, ja hetkeksi se onnistuikin, mutta sitten se taas ampaisi pystyyn ja alkoi ravata pitkin huonetta. Olihan siinä totuttelu uuteen hienoon hattuunkin. Oli meinaa esteitä jos jonkinmoisia pitkin huonetta kun piti sateliitin kanssa mennä.

Ei ole helppoa olla kissa sateliitin kanssa

Hieman seitsemän jälkeen Lita vaikutti jo paljon virkeämmältä, eikä silmätkään näyttänyt enää sellaisilta "en ole tässä maailmassa"-silmiltä. Ajattelin koittaa antaa pari raksua. Kiposta syömisestä ei tullut mitään. Hermo tuntui vain menevän. Ihminen oli onneksi niin kiltti, että päätti sitten syöttää raukkaparkaa. Sellainen 2rkl raksuja meni hurjaa vauhtia. Välillä raksu karkasi suusta sateliittiin ja päätä piti sen jälkeen heilutella niin hervottomasti, että meinasi ihmiseltä tulla pissat housuun. Raksut pysyi sisällä, mutta varuiksi päätin odottaa vielä ennenkö annan lisää, ettei se pahaolo yhtäkkiä iske. 

Saatuaan ruokaa, sain Litan rauhoittumaan aina pieniksi pätkiksi. Oli niin hurjaa kun Lita hyppeli jo sohvan päälle vaikka lattialla oli peti, jossa normaalisti Lita viettää aikaa lähes päivittäin. Lita asettui sohvan reunalle niin, että pää roikkui sohvan reunalta. Se ja käsinoja olivat ainoat paikat, jossa Lita sai nukuttua.


Hieman klo22 jälkeen alkoi Litalle riittää tämän makuuhuoneen tarjoama sisältö. Alkoi meinaan vuosisadan kaavinta ulos huoneesta. Lita kaapsutti ja kaapsutti makuuhuoneen ovea minkä kerkesi ja hetkellisesti lopetti kun huudahdin että "Lita ! Lopeta !" Miukuen Lita tuli ovelta luokseni ja viihtyi siinä ehkä pari minuutia ennenkuin palasi jälleen ovelle. Päätimme lopulta siirtää Litan meidän omaan makuuhuoneeseemme oleskelemaan ja se tuntui olevan mielyttävämpi vaihtoehto Litalle. Sinne Lita rauhottui sängylle kanssani kun menin lukemaan kirjaa. Yökin meni hienosti hiirenhiljaa ilman oven kaapsuntaa.