Litan astutus

Maanantaina se näkyi niin selvästi...Litalla oli alkamassa kiima ! 

Meidän pikkunen neiti

Laitoin samantien kasvattajalle viestiä, että nyt taitaa olla kiima alkamassa kun siihen malliin tyttö täällä tassuttelee ja juttelee. Vielä ei ollut varsinaista huutoa, mutta sellaista pientä juttelua. Pian tuli sitten viestiä takaisin että kolli olisi tiedossa, mutta se täytyy käydä hakemassa. Tiistaina sitten kasvattaja kävi hakemassa kollin luoksensa ja eilen kävimme mieheni kanssa hakemassa tämän meille. 

Lita on siis vuonna 2009 syntynyt ragdoll-neiti. Jouluna saimme kasvattajalta kuvaviestin, jossa oli ragdoll-pennun kuva ja teksti "tämmöinen saattaisi olla teille tiedossa". Eikä tarvinnut kahta kertaa miettiä otammeko neidin. Vielä ei ollut kuitenkaan kasvattajan puolesta varmaa tulisiko kyseinen pentu meille vai ei.

Kävi kuitenkin niin, että kyseinen pentu tuli meille. 

Kävimme katsomassa Litaa kasvattajan luona kerran ennenkö tämä tuli meille. Puhuimme kasvattajan kanssa siitä, mitä tarkoittaa ottaa kissa sijoitukseen. Pääideana on teettää sijoitukseen annetulla kissalla pentue tai pari riippuen siitä minkämoisia pentuja syntyy. "Valioyksilöt" ovat tähtäimessä. Kun pennut on tehty, tulee sijoitettu kissa leikata.

Kolli-herra. Tassut on kun leijonan ja turkki on pehmoinen kuin pumpuli.

Eilen siis haimme kollin tänne meille. Lita ja herra saavat viettää laatuaikaa keskenään yhdessä makuuhuoneistamme lauantaihin saakka. Kasvattajalta tuli hyvä kommentti kun puhuimme tästä kollista "Herra on astuttanut jo muita naaraita, että kyllä se hommansa osaa ja tietää". Ja juuri siltä tämä touhu on nyt vaikuttanut. 

Kolli on komea kuin mikä. Toivottavasti nyt pentujen kanssa onnistaa ja kasvattaja saa kauniita ja komeita pentuja. 

Laitoimme kollin kantokopan kanssa makuuhuoneeseen, jonka jälkeen toimme Litan sinne. Tutustuminen sujui suhteellisen hyvin, mutta voi kuinka alkoi käymään sääliksi meidän pientä tyttöä, kun tämä herra on ainakin tuplaten Litan kokoinen. En tiedä kuuluuko asiaan, että Lita sähisee herralle nyt oikeastaan kokoajan, mutta asiasta täytyy ottaa selville kun kasvattaja soittelee. Tuntuu ettei Lita oikeen pidä tästä uudesta tuttavuudesta. Liittyykö se sitten astutuksen kivuaalisuuteen vai vierastamiseen. Tiedä häntä. Kyllä illalla oli vaikea saada unta viereisessä makuuhuoneessa, kun kuuli kuinka Lita huusi herran jahdattua tätä "leikkimään". Yö meni kuitenkin suhteellisen rauhallisesti. En tiedä nukkuiko molemmat tai nukkuiko kumpikaan, mutta ainakin molemmat ovat hengissä ja ovat syöneet hyvin.

Ensin täytyi katsella hieman kauempaa...

...mutta kyllä sitä uskallettiin sitten lähempääkin haistella.