Kaikki eivät pidä kissoista ja se on hyväksyttävää. Eihän kaikki pidä kalastakaan...tai ötököistä. Mutta se tapa kuinka kissoista puhutaan, pistää joskus ärsyttämään ihan hirveästi. Ihmiset, jotka eivät omista kissaa, luulevat tietävänsä kissoista KAIKEN. Ja erittäin usein nämä, jotka puhuvat alentuvasti kissoista ylistävät koiria. Kissat ovat tuholaisia ja kiusankappaleita, kun taas koirat ovat ihmisen ylimpiä ystäviä, jotka eivät koskaan tee mitään pahaa.
Myönnän, että koirat ovat paljon helpompia kouluttaa ja ne oikeasti tottelevat (yleensä) omistajansa käskyjä. Kissat ovat puolestaan itsekkäitä ja rakastavat omaa napaansa. Kun sanot kissalle "EI NUPPU!", kissa kuulee "TEE NUPPU!". Kun sanot kissalle" Kis kis, Nuppu tule tänne!", kissa kuulee "Kis kis, jää sinne tuijottamaan vain tännepäin." Käskyt eivät siis mene perille. Se ei kuitenkaa tee heistä niin pahamaineisia kuin mitä kissojen puhutaan olevan. Kissoja täytyy vain oppia ymmärtämään.
Aika usein kuulen sanottavan, että kissat vain piileskelevät sängyn alla ja sähisevät kaikille, jotka yrittävät mennä lähelle. Varmasti näin on, jos kissa tottuu elämään esimerkiksi tallikissana pennusta saakka ilman jokapäiväistä ihmiskontaktia. Kuitenkin, jos kissa kasvaa pennusta saakka ihmiskontaktien keskellä, ei heistä kasva ihmis pelokkaita sähisiöitä.
Toinen asia mitä ihmiset puhuvat kissoista on se, että kissat tuhoavat paikat. Totta tuokin, jos heille ei anna tarvikkeita elämään kissanelämää. Ihan yhtälailla koirat tylsistyvät ja turhautuvat, jos heille ei anna aktiivitetteja. Välillä saa lukea, että koira söi sohvan tai seinän, mutta en muista koskaan lukeneeni mistään kissan syöneen sohvan. Eli yhtälailla koira tekee tuhoja kuinka kissakin, jos heidän aktiivisuutta ei huomioida.
 |
| <3 |
Meillä käy ystävät istumassa iltaa aina välillä. Muutama ystävistämme on allergisia kissoille, mutta kukaan ei ole vielä jättänyt tulematta tästä syystä. Yllättävän moni on ollut hieman negatiivisella asenteella tai heillä on ollut ennakkoluuloja kissoja kohtaan. En tiedä onko syynä ollut tähän kokemattomuus kissoista vai onko heillä ollut huonoja kokemuksia kissoista.
Moni kuitenkin lähtee meiltä uuden asenteen kera; "Ei ne kissat olekkaan ihan perseestä."
Meidän kissat ovat kaikki hyvin sosiaalisia ja pitävät ihmiskontaktista. Pari karvakorvaamme on hieman hitaastilämpeneviä. Uusia tuttavuuksia katsotaan eri huoneesta tai hieman kauempaa. Mutta kun hiljalleen kissat oppivat tuntemaan ystävämme, alkavat he hakea ystäviltämme huomiota ihan yhtälailla kuin minulta tai mieheltäni. Joskus jopa enempi ystäviltämme, koska he jaksavat/kerkiävät paijata kissojamme paljon pidempään kerralla kuin mitä itse tuntuu kerkiävän.
Uusien ystävien kanssa olemme yrittäneet olla hieman varovaisempia, ettei meidän kissat hyökkäisi heti heidän kimppuunsa ja änkisi naamalle purisemaan. Tuttujen ja turvallisten ystävien kanssa on helpompi olla, sillä tiedämme, että ystävät itse häätävät kissamme pois kun heille riittää. Aina se ei kuitenkaa tarkoita, että kissa luovuttaa huomionhakemisen.
Tänään on tämän perheen sihteerin syntymäpäivä. Pipsa oli ihana ja antoi aamulla ennen töihin lähtöä synttäripusun otsalleni nuolemalla ihanalla, lämpöisellä, karhealla kielellänsä pari lipaisua. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti