Leikkirata on ollut vähemmässä käytössä nyt viime viikkoina. En tiedä ovatko kissat kyllästyneet siihen vai mikä on, mutta tavalliset pienet lelut ovat olleet ykkös-juttu vihreän laaseri lisäksi. Leluista eniten täällä on kärsinyt Lontoon-tuliainen, vaaleanpunainen katkarapu. Rapu-parka on joutunut Niban panoleluksi, Jekun heiteltäväksi ja Litan potkittavaksi! Kuningas-Niba on kummallinen kolli, vaikka pallit on viety heti ensimmäisen mouruamisäänen jälkeen, on meidän kuningas kova panemaan. Milloin mikäkin lelu päätyy Niban suuhun. Kun lelu on saatu hampaiden väliin, alkaa kämpän ympäri kulkeminen mouruamisen kera. Täytyy kyllä joskus napata videolle koko episodi! Hetken talsittuaan, Niba menee joko meidän sänkyymme tai keskelle olohuonetta nylkyttämään pehmokaveriaan, joka on viime päivinä ollut pieni vaaleanpunainen katkarapu.
Koostaan huolimatta pieni vaaleanpunainen katkarapu on ollut todella suosittu leikkiväline meidän taloudessa. |
Toinen suosittu lelu on ollut entisen keppilelun-pää. Niba yllättäen katkaisi leikkiessään keppilelun kuminauhan, ja jäljelle jäi keppi+kuminauha sekä helistin-osa. No tämä helistin-osa nyt Nuppu-kisaan suosikki. On niin mukava, kun tämä päättää yöllä "helistintä metsästän, helistintä metsästän, tahdon saada kilisevän, tahdon saada kilisevän, siksi nappaan tämän, siksi nappaan tämän"... Helistin lentää myös Nellin käsittelyssä. Taitaa jäädä mukavasti kynsiin kiinni kun helistin tuntuu lentävän kaikkien käsittelyssä.
Kenenkä kissan käsittelyssä tollonen heikko kuminauha kestää ehjänä kauemmin kuin 5min? |
Onneksi tämäkin kelpaa leluksi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti