Pentujen plussat ja miinukset

Laitetaan näin alkuun hieman Simon's Cattia :

Kun kuulin että Lita sai 5 pentua olin innoissani; mitä enemmän sen parempi, ajattelin. Ja ennenkuin Lita edes tuli meille olin ihan hiton innoissani kuullessani kasvattajan suusta että Litalla täytyy tehdä pentue, jos sijoituskissa halutaan. Nyt tämän hetkiset fiilikset ovat hyvin sekavat. Olen toisaalta hyvin, HYVIN helpottunut, että pennut lähtevät, mutta toisaalta erittäin kovasti harmissani.

Eilen taas istuessani sohvalla, oli vierelläni viisi ihanaa pientä pentua, joita katsellessa tuli itselle hyvin levollinen ja rauhallinen olo. Tunnelma oli ihana.

Nyt ongelmaksi on osoittautunut Niba ja Nelli. Pennut eivät suoranaisesti ole tähän syypäitä, mutta valitettavasti niiden tulon jälkeen tilanne on mennyt vain pahemmaksi mitä vanhemmaksi pennut ovat kasvaneet; Niba stressaa enemmän kun ne valloittavat tämän reviirin -> Niba kiusaa Nelliä aina kun mahdollisuus -> Nelli pissailee ympäri kämppää. Nyt ihan uutena ongelmana on tullut Niban pissailu!! Toissayönä heräsin siihen kun Niba päästi ihan uskomattomat pissat meidän sängylle. Ja pissalätäkkö ei ollut mikään pieni.(  Onneksi uutta pesuainetta oli vielä jäljellä. ) Pissa oli ihan hirveän voimakkaan hajuinen, mutta puhdistusaine peitti sen hajun! Laitoin sitä todella runsaasti ja heti pissaamisen jälkeen. Niban pissaamisessa sängylle ei voinut olla syynä pissa-astian likaisuus, joten sen täytyi olla mielenosoitusta tai pentujen hajun peittämistä. Pennut olivat meidän sängyllämme leikkimässä aiemmin illalla.

Pennut eivät siis ole ollut pärjää pumpulia ja unelmia. Vaan niistä on ollut suoranaista vaivaakin välillä. Ennen astialle oppimista pennut pissasivat lattialle niin paljon, että meidän laminaatti alkoi nauraa. Nyt he ovat saaneet myös yhden oven suojakarmin irti seinästä...kirjaimellisesti irti seinästä. Ja uusin villitys on tullut kakkaamisesta ulko-oven eteen. Tämä sai alkunsa siitä, kun pennut olivat vapaana asunnossamme, mutta mies oli laittanut sekä vessan- että pentujen makkarinoven kiinni. Näiden ovien takana on siis pissa-astiat. Huomasin mennessäni vessaan, että ulko-oven edessä on NELJÄT ihan hirveän hajuiset jätökset. Hyh-yh. Pennut ovat olleet vielä niin uunoja senkin suhteen että kävelet muitta mutkitta omassa kakassaan ja sitten lähtevät leikkimään vaaleille sohvillemme. Pissa-astioiden luona olevat seinät ovat myös saaneet osansa. Löytyy meinaan ihania ruskeita raitoja sieltä sun täältä.

Pennut ja Lita ovat asustelleet yöt sturdissa, joka on kuin iso pehmeä kantokoppa, mutta nyt sen sturdin "verkko" kohdat ovat raavittu niin, että sieltä pian mahtuu kissanpentu ulos. Varsinkaan Lita ei ole ollut kovin mielissään tästä sturdikodista ja on aika raivolla pyrkinyt pois sieltä. Makuuhuoneen oven vierestä on tapetti saatu repsottamaan ja ovenkarmi alareunasta irti. Nyt viime viikkoina ongelmaksi on osoittautunut myös kakkaaminen sturdiin, eli joka aamu edessä oli sturdin peseminen/putsaaminen riippuen "tuhon" määrästä.

Aikamoinen litanja eikä siinä ole vielä kaikki. Tuohon lisäksi kaikki miljoonat kerrat kun olen joutunut pesemään lattioita ja sturdia. Putsaamaan seiniä ja huonekaluja. Putsaamaan kissojen pissoja kun Niba ja Nelli ovat ressin alaisena. Komentamaan pentuja pois verhoista, pois roskakorista tai vaatehuoneesta.

Mitä ihanaa pennuissa sitten on? No ensinnäkin ne saavat mielen oikein rennolle tuulelle, kun katselee heidän nukkumista, leikkimistä ja tutkailuja. Toiseksi on ollut todella ihanaa seurata heidän kasvuaan.

Tänään pennut lähtevät klo17 jälkeen kasvattajan luokse asumaan siksi aikaa kunnes muuttavat uusiin koteihin. Vilistä E tulee samaan aivan ihanan sylikissan, joka rakastaa rapsutusta, pussailua ja ihmisiä. Vilperistä joku saa puolestaan hyvin leikkisän kaverin ja toivon ettei tämä tule ainoaksi kissaksi. Iita puolestaan tulee syömään uuden emäntänsä/isäntänsä perikatoon. Tamaran ja Rosan olisi hyvä päästä samaan kotiin, koska ovat olleet kuin paita ja peppu.

Vaikka rahaa, aikaa ja hermoja on vaadittu hyvin paljon, niin en vaihtaisi tätä kokemusta mihinkään!

Iita

Vili

Rosa

Vilperi

Tamara