Se on nyt niin, että meidän Litan äidinpäivät ovat vietetty ja nyt päästään elämään leppoista kissanelämää. Saimme kasvattajalta luvan leikata neidin ja ajankohta on niinkin pian kuin ensi viikon perjantaina. Ajan olisi varmasti saanut jo aiemmin viikolla, mutta tunnen itseni ja haluan olla Litan kanssa varsinkin sen leikkauspäivän ajan lähes poistumatta Litan rinnalta. On huomattavasti helpompi olla kun tietää ettei tarvitse stressata seuraavan päivän aamuherätystä.
Litalla edelleen kiima jatkuu ja viime yönä jälleen mietin naapuriparkoja, jotka joutuvat kuuntelemaan myös Litan mouruntaa. Valitettavasti me emme asialle voi mitään. Toisen ääntä kun ei saa vietyä. Ehkä hieman helpottaa mieltä, kun ajattelee tämän olevan viimeinen kiima eikä naapureidenkaan tarvitse enää tämän jälkeen kärsiä. Paitsi juoksukohtauksista aiheutuvaa melua, mutta se on pientä onneksi.
Leikkaaminen varmasti rauhoittaa menoa, saavat naapuritkin nukkua yönsä rauhassa :). Meillä Viiru naukuu ja mouruaa paljon, mutta luultavasti siksi, että juttelemme sille ja se "vastaa" takaisin, eli ehkä kyse on vain tavasta kommunikoida kanssamme :)...
VastaaPoistaTodella kaunis väritys Litalla <3