maanantai 14. toukokuuta 2012

Usva-kissan pikkumiukujat #2

"Jaa niin...arvaappa mitä äiti sanoi kun soitin sille." -j
"No?" -t
"Siellä on Usavalla kiima!" -j
"Et ***** ole tosissas?!" -t
"yep.." -j


Pieni 6viikon ikäinen poika-pentu. <3

Lähdimme miehen kanssa anoppilaan eilen työpäiväni jälkeen. Täytyihän sitä mennä äitiä katsomaan, kun tänään oli äitienpäiväkin. Hyvää äitienpäivää vaan kaikille äideille ! Yksi syy lähtöön oli myös ne ihanat pienet kissanpennut, joiden tiesin olevan siellä. Niiden näkemistä odotin koko työpäivän ja jaksoinkin hymyillen pitkän päivän läpi, kun tiesin että pian pääsen leikkimään pentujen kanssa.


Voin sanoa, ettei ollut mitään helppoa yrittää napata kuvaa näistä kavereista. Vauhtia riitti ja kaikki ympärillä
oli niin mielenkiintoista ettei paikallaan voinut olla! Kuvassa on tyttö-pentu.

Pennut ovat nyt noin 6 viikon ikäisiä. Äitini on monesti puhelimessa puhunut kuinka ne pikkuset viipottavat jo kovasti siellä, mutta en olisi uskonut vauhtia löytyvän ihan niin paljoa ! He leikkivät paljon keskenään, mutta myös rapisevat tunnelit ovat kova juttu. Niissä oli kiva pyöriä ja jahdata sisarusta niiden läpi. He leikkivät myös mielellään oikeestaan millä tahansa kun heitä vain leikitytti. Sormet ja varpaat kelpasivat, mutta narut olivat mieluisempia. 

Oli ihan hassua kun ihan kesken leikin he väsyivät ja torkkuivat hetken. Sitten taas oli vauhtia ja leikit jatkuivat. Pentuja on siis kaksi, tyttö ja poika. Tuntui että tytöllä oli paljon enempi energiaa kokoajan kuin pojalla, ja muutenkin poika tuntui vähemmän riiviöltä kuin tyttö. Pojan sai nukahtamaan syliinkin kun vain piti tätä sylissä ja rapsutteli. Hetken kuului miukunaa ja oli pientä vastustusta havaittavissa, mutta äkkiä kaverit myös rauhottuivat ja nukahtivat. Tyttöä en saanut nukahtamaan syliini kertaakaan. 

Täytyi huilata hetki kun oli niin rankkaa keikkua sohvalla.

Pennut ovat kovia syömään. He opettelevat pikkuhiljaa tavalliseen kissanruokaan, niin märkään kuin kuivaakin. Kuivamuonana heillä on Applawsin Kitten -raksut ja märkäruokana heillä on RC:n Babycat vuokaruokaa, jota sekoitetaan keitettyyn kanaan. Pennut punnitaan edelleen joka ilta ja heidän painon nousuaan seurataan. Nyt punnitus ei ole enää niin tärkeää, kun vanhempani näkevät aina että pennut syövät, mutta pienempänä punnitseminen oli todella tärkeää. Tyttö on ollut painoltaan kokoajan hieman kevyempi kuin poika, mutta molemmat ovat kasvaneet hyvin tässä viikkojen aikana. Poika painoi eilen päälle 800g ja tyttö oli hieman alle 700g. 


Tyttö ja poika syömässä babycat-vuokaa ja keitettyä kanaa. Miten noin pieneen kissaan mahtuukin niin paljon ruokaa?

Pentujen äiti, Usva, on hyvin tarkka pienokaisistaan. Tämä ei juuri päästä pentuja näkyvistään ja jos pennut alkavat miukua, tulee Usvalle hätä ja on pakko tulla heti tarkastamaan, missä pennut ovat. Usva antaa kyllä velloa ja nostella pentuja, mutta tälle on tärkeää, että pennut ovat näkyvillä. Usvalla on nyt muutenkin hieman pasmat sekaisin kun kaiken kukkuraksi iski kiima jälleen. Usva ei oikein tiedä tulisiko nyt huudella miehille vai olla äitinä pennuille. 

Usva tarkkailee pentujensa touhuja
Kissojen kiiman aikaiset huudot ovat ehkä ärsyttävintä mihin olen törmännyt. Ensimmäinen päivä yleensä menee siihen, että ihminen hieman naureskelee asialle ja säälittelee huutelevaa kissaa, kun tietää ettei kisu paralle helpotusta löydy. Huudon kuitenkin kestäessä noin 5-6päivää on hermot suhteellisen kovalla. Öisin ei saa nukuttua,sillä yö on kiimaisen kissan lempi aikaa huudoille. (Kuunnelkaapas joskus kissojenne huutoa, eikös kuulosta siltä kuin kissa sanoisi "hellou"?) Olen äitini kanssa monesti kironnut kiimaisia räggäreitämme, mutta silti olemme olleet iloisia omistaessamme tytöt. Pääsin kokemaan kolli-kissan kiiman Litan urhon kautta ja voin sanoa, ettei Litan huudot tunnu juuri miltään verrattuna herran hellou-huutoihin. Olimme mieheni kanssa iloisia kun pääsimme yöksi vanhempieni luokse, kun olimme joutuneet muutaman viime yön kärnimään kissojen hellou-huutojen vuoksi. Sitten soittaessani äidilleni tauolta töistä äiti ilmoittaa Usvalla olevan kiiman. Tämä jää vanhempieni onneksi Usvan viimeiseksi kiimaksi, sillä seuraavaksi on vuorossa Usvan leikkaus. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti