Kattipuodin tuotteet

On jäänyt hieman taka-alalle tämä blogin kirjoittaminen viime aikoina. Tuntuu, että päivät hurahtaa ohitse aivan liian nopeasti. Kun aamulla avaat silmät, niin kohta on jo aika mennä nukkumaan. Anyways...

Kattipuodin tuotteet saapui meille jo päiviä sitten. Pidin leluja muutaman päivän vaatehuoneessa ja leikitin vanhoilla leluilla ennekuin annoin uudet. Olin hyvin yllättynyt lelujen koosta kun avasin paketin. Odotin lelujen olevan puolet pienempiä. Ei sillä että niiden koko nyt haittaisi minua jotenkin, mutta jotenkin oli vain sellainen mielikuva, että lelut olisivat sellaisia eläinkauppojen leluhiirien kokoisia. Varsinkin tuo fleece-kuutio oli paljon kuvitelmaani isompi. 

Nuo kaksi lelua, jotka ovat minigrip-pusseissa, olivat täytetty valerianalla. Taisi kissoille haista pussinkin läpi tuo valeriana, kun niin kovasti niistä kiinnostuttiin. Lelut jäi myös mukavasti kynsiin kiinni ja siksi niitä oli hauska heitellä. Fleece-kuutio jäi hieman vähemmälle huomiolle. 

Tuo harmaa kala on ollut ehdottomasti suosituin. 

Nettikauppa - Kattipuoti

"Haluan tuon, tuon, tuon ja tuon"

Kissiminni -blogin innoittamana laitoimme yhdessä Nellin ja Pipsan kanssa lelutilauksen menemään Kattipuotiin.

Tilaukseen lähti Jippo, Noppa, Ahven ja Hipsu, jotka kaikki taisi olla virkattuja leluja. Hintaa näille neljälle lelulle tuli 7e. En muista sisälsikö kaikki niistä valerianaa, joka on ollut minulla aiemmin täysin vierasta tavaraa, mutta suurin osa ainakin. Kattipuodin mukaan valeriana vaikuttaa kissoihin samoin kuin kissanminttu. Siinä on huomattavasti voimakkaampi haju, jonka myös ihmiset haistavat, ja se vaikuttaa suurempaan osaan kissoista kuin kissanminttu. Leikkien välissä valerianalelut tulee säilyttää tiiviissä pussissa tms., jotta valerianan haju pysyy vahvempana. Oikein säilytettynä lelun houkuttavuus voi säilyä vuosia.

Heti tilauksen saavuttua laitamme testiryhmän töihin ja infoamme tänne, miltä valerianalelut vaikuttavat.

"Voiko niitä leluja syödä...?"

Vuoden ensimmäinen lelu

Kävimme Mustissa ja Mirrissä viikonloppuna shoppailemassa ja mukaan tarttui ruuan lisäksi myös uusi lelu. Hieman nauratti, kun veimme vanhoja leluja Kisu Ry keräyslaatikkoon, ja silti oli pakko ostaa heti uusi lelu. Nämä taisi olla jotain uutuus leluja, sillä en ollut aiemmin nähnyt näitä ja nämä oli aseteltu heti ensimmäiselle tasolle sisääntulon luokse. Voi kuinka ihania leluja oli koirillekkin tarjolla ! 

Hinta ei ollut paha, vain 3,90e. En muuten olisi välttämättä ostanut tälläistä lelua, mutta tuo valkoinen naru vaikutti hieman paksummalta kuin aikaisemmissa tämän tyylisissä leluissa joita meillä on ollut. Saattaa kyllä olla, että jos tämä lelu jäisi lattialle lojumaan, ei menisi kuin pari minuutia, niin joku karvakorva nakertaisi narun poikki. Siksi tämä lelu on viettänyt yönsä vaatehuoneessa. Näin saadaan pidemmäksi aikaa hupia tästäkin lelusta.

Ihana sininen pörröinen häntä...

...ja ihana kuosi yläosassa.

Lelun "paketissa" oli hauska teksti:

" When the dog's away,

the cat will play. "

Aarteen metsästys

On siinä tavaraa...

Kuvassa oikealla näkyvä pieni kullanvärinen askartelupallo on ollut Herra-Niban lempilelu jo usean vuoden. Innostus on uskomanton, kun Niba näkee tämän. Harmi vaan, että myös moni muu meidän karvatassuistamme tykkää leikkiä tällä ja kilpailu siitä on kova. Ja pienen kokonsa vuoksi se pääsee hukkumaan helposti. Jostain kummasta se aina kuitenkin putkahtaa esiin. 

Nämä kaikki löytyi meidän YHDEN sohvan alta, kun aloimme uuden vuoden aattoa edeltävänä viikonloppuna pieneen sohva-projektiin. Vanhat sohvamme lähtivät kaatopaikalle ja uusi saapui tilalle. Kissat olivat innoissaan päästessään leikkimään pölypallojen joukkoon lelujen kanssa. 

Monesti ajattelen kun käyn Mustissa ja Mirrissä ostoksilla, että täytyy viedä jokin pieni lelu kissoille. ( Ja niin kyllä usein käykin, että lelu lähtee mukaan. ) Mutta nyt taas kun näin tuon lelukasan, niin alitajunta huusi että "Nyt riittää, ei ne leiki nuillakaan !" Niimpä jälleen kerran piilotin suurimman osan vaatehuoneeseen pahvilaatikkoon ja jätin vain pari lelua esille. Otan sieltä aina välillä jonkun "uuden" lelun ja pistän esillä olevat puolestaan paitsioon vaatehuoneeseen. 

Ensi kerralla kun mieleni tekee jotain uutta kissoille, mietin kahdesti ennenkuin ostan... siis leluja. Ehkä voisi tehdä taas kotitekoisiakin leluja. Ei aina tarvitse ostaa.. Ideoita? 

Joulunodotus

Tänään sain aikaiseksi kaivaa esille joulukoristeemme. Mieheni ei niistä niinkää välitä, mutta itselle on hyvin tärkeä koristella koti jouluiseksi. Joulukuu on mielestäni parasta aikaa vuodesta JOS siihen kuuluu pieni paukkuva pakkanen, valkoinen lumi ja kynttilät. Ja tietenkin oma rakas mieheni sekä ihanat karvatassut. 

On se aina ihana tunne kaivaa tämä laatikko esille !

Nyt kissojen kanssa olen joutunut käyttämään hieman mielikuvitusta koristeiden esillepanossa. En voi laittaa mitä tahansa joulukoristetta minne tahansa minne haluaisin laittaa ne. Esimerkiksi kuvassa näkyvä valkoinen joulunauhakoriste olisi aivan ihana laittaa olohuoneenpöydälle. Kuitenkin jälleen rakkaat kissani muistuttivat minua olemassa olostaan avattuani koristelaatikon kannen. Nelli oli heti syömässä nauhaa, jota on jokainen vuosi himoinnut. Eli ei koristenauhaa olohuoneenpöydälle. 

Ikkunaan laitettavat roikkuvat tähteni joudun laittamaan huomattavasti korkeammalle kuin mitä tahtoisin. Viime vuonna laitoin tähdet roikkumaan liian alas eikä mennyt kuin päivä-pari, kun löysin tähtiä pitkin kämppää. Yhtenä päivänä sainkin sitten Niban kiinni tähtien metsästyksestä. 

Jekkua myös kiinnosti laatikon sisältö. 

Odotan innolla viikonloppua kun suunnitelmissa on joululahjojen paketointia, joulukorttien tekoa sekä pipareiden leivontaa. Joka vuosi kissat ovat olleet mukana näissä jutuissa tavalla tai toisella. Viimeksi Litalla oli kova halu päästä joululahjaksi, kuvasarjan voit katsoa täältä. Myös piparit ovat saaneet kokea osansa kissaperheessä, mitä kävi pipareille vuonna 2011? Sen voit lukea täältä.

" Mitäs hajuja täällä on? Oon haistanut näitä joskus aiemminkin...." - Jekku

Zooplussassa on paljon hyviä tarjouksia lemmikkien tarvikkeisiin ja ruokiin näin joulunalla. Olen kovasti miettinyt tilaavani misuilleni uuden aktivointilelun, nimittäin Catit Design Senses Labyrinthin. Nyt joulutarjouksena sen hinta on vain 16,90e. En pidä hintaa yhtään pahana.

Onko kenelläkään kokemusta kyseisestä aktivointilelusta? Kannattaako tilata? 

Lahjontaa

Kävin tänään mustissa ja mirrissä raksu ostoksilla. Siellä hiljaa mielessäni mietin kuinka vähän kissat ovat saaneet huomiota viime päivinä, syitä on monia joita en täällä jaksa edes kertoa. Niinpä ajattelin hieman lahjoa ihanuuksiani ja ostin heille pienen lelun. Hintaa ei ollut kuin 3,90€. Ihana, vaaleanpunainen, sulkainen pallotus, joka vei heti Jekun sydämen. Pallo on yllättävän painava ja pitää aikamoisen metelin kun Jekku sitä laminaattiin tömpsäyttelee. Voi yöllä kuulua aika kovana äänenä. Yöllä kun pelkkä aivastus kuulostaa maailmanlopulta!

Ps. Tiesitkö ettei kissaa saisi koskaan jättää lelujen kanssa keskenään. Samasta syystä kuin ei pieniä lapsiakaan. :-)

Toys toys

Mieheeni iskee aina välillä lellimisvietti. Harmi vaan että yleensä lellimisen kohteena on kissat enkä minä! :) Lelliminen näkyy ensinnäkin äänensävyssä, jolla mieheni puhuu, kun hellanlettas pikkuisille kisuille pitää saada jotain huisin hauskaa, tui tui. Okei ei tuo mies koskaan sano hellanlettas tai pikkukisu, mutta kaikkea muuta vastaavaa lellittely-puhetta pulppuaa.

Jos siinä vaiheessa sanon ettei kissat nyt juuri tarvitse esinettä X, niin vastaus on "jos mää haluan ostaa mun kullalle tän niin määhän ostan" tai "kyllä mun murun täytyy saada tällänen" tai "shh!". En valita, on kiva että kissat saa uusia leluja ja tavaroita. Yleensä niitä tulee vaan ostettua juuri silloin kun ei olisi rahaa..

Nyt ostimme vihdoin tuollaisen pallon, jonne saa sisälle herkkuja. Palloa pyörittämällä herkut putoaa pallosta. Olemme monasti katselleet kyseisiä leluja, mutta ne ovat aina olleet kovasta muovista tehtyjä emmekä siksi ole ostaneet. Kova muovi + laminaatti = epämiellyttävä yhdistelmä. Nyt M&M:n myyjä hoksasi, että koirille on samanmoisia pyöritä palloja, jotka on tehty kumista tai muusta vastaavasta materiaalista. Ja koska on olemassa myös pieniä koiria, löytyi kissoillemme sopivan kokoinen pallo noin7€ hintaan. Ja jälleen Trixien lelu.

Lelu oli suosittu ja kummastusta herättävä. Harmi vaan että se mahtuu sängyn alle. Siellä se taitaa olla nytkin.

"Tossa se nami äsken oli, mistä se tuli..."

Catnips

Kävin hakemassa kissanhiekkaa Mustista ja Mirristä töiden jälkeen. Siellä oli meneillään inventaario ja siellä oli vaikka mitä tavaroita alessa. Osa oli -20% ja osa oli jopa -70%. Meinasin ostaa jälleen pari ruokakippoa ja lelua, mutta onneksi olin järkevä enkä tuhlannut moisiin ! 

On tuo rahatilanne aika retuperällä..

Mutta näitä en voinut vastustaa. Neljä kappaletta Catnip-leluja. Herkullisen värisiä eikä hintakaan ollut paha, 3,90e. Sitten vielä kun tein kännykällä check in:nin Tampereen Musti ja Mirriin sain siitä -15%. Kappalehintaa jäi siis noin 80 senttiä. 

Pystyin jo näkemään sieluni silmin kuinka pennut leikkivät näillä. Ja niinhän he leikkivät. Leikkivät niin kovasti etten saanut edes kunnon kuvaa otettua näistä tilanteista. Joku päivä täytyy kyllä kaivaa vanha digikamera ja ottaa hieman videokuvaa pentujen touhuamisista ennenkuin pennut lähtevät uusiin koteihinsa. 

Nyt näillä leluilla leikkivät meidän isot kissat. Yllättäen Jekku suurimpana Catnip fanina tappaa jokaista lelua vuorotellen. Myös Lita on yllättävän paljon leikkinyt, vaikka aiemmin edes vihreä laservalo ei ole saanut liikettä Litaan, kun tämän on täytynyt vahtia vauvojaan.

" aaahhh... catnip "

Pikkumiukujat 6vkoa1pv

"RAAAAWR"

Pennut ovat nyt 6 vkoa ja 1pv ikäisiä ja näyttävät aivan kissoilta. Ei ole enää mitään maailman pienempiä rääpäleitä vaan oikeita termiittejä ja vauhtipesiä! Päivät kuluu leikkien ja nukkuen. Edelleen pennut nukkuvat paljon varsinkin leikittämisen jälkeen tuntuu että pennuilta yksinkertaisesti loppuu virta. Sitten ei pysy silmät enää auki. 

"I can get it ! "

Vilperi ja suttunaama  :-)

Leikkirata on ollut hyvä leikittäjä pennuille kun itse ei kerkiä kokoajan olla leikkimässä. Varsinkin viikolla tuntuu että tunnit loppuvat kesken päivässä kun pääset töistä kotiin. Äkkiä onkin taas nukkumaanmenon aika.

Lita ei enää hirveästi viihdy pentujen kanssa tuolla makkarissa, vaan kaapii ovea merkkinä siitä, että nyt pitäisi päästä pois. Uskoisin että Lita valmistaa pentuja siihen, että pian pitää pärjätä omillaan. Vierotus on alkanut. Kyllä Lita kovasti pitää pentujen puolia eikä siedä yhtään muiden kissojen sähinää pentuja kohtaan. Täällä on muristu jos jollekkin. Vieläkin jännittää, että kuinka käy Niban ja Litan kun pennut viedään ja elämä palaa normaaliksi 6 kissan arjeksi. Jatkuuko sähinä ja tappelu vai palautuuko sopu...

Pennut ovat kovia syömään edelleen. Uutena ollaan kokeiltu jauhelihaa ja possunsuikaleita. Jauheliha ei ole maittanut, mutta possunsuikaleet tuntuvat olevan suurta herkkua. Raakaliha onkin ollut pennuilla 1 osa päivän ruokalistaa. Ruokaa annetaan 3-4 kertaa päivässä ja 2 annospussia/-tölkkiä/-vuokaa kerralla. Vettä menee myös hurja määrä. Noita valkoisia kuppeja on kaksi makuuhuoneessa ja joka päivä ne saa täyttää. 

Vili <3

Pennuille on löytynyt mahdollisia ostajia. Tai ainakin niistä ollaan kyselty kasvattajalta. Vähän tuntuu pahalta ajatella, että pennut täältä lähtevät, mutta toisaalta kun ajattelee niin kyllä tätä rumbaa on joutunut jo kestämäänkin. En olisi koskaan uskonut että pennuissa on ihan näin kova työ, vaikka nyt alkaa helpottamaan kun pissaa ja kakkaa on lattialla päivä päivältä vähemmän. Pennuilla ja Litalla on 3 pissa-astiaa tuolla ja silti ne on putsattava joka päivä vähintään kerran. Ja koska pissa-astiat ovat avonaisia, haisee meillä täällä kotona todella pahalta melkein kokoajan. Miehellä on mennyt hermot jo useampaan otteeseen tästä syystä. Vieraita ei olla kehdattu pyytää pariin viikkoon laisinkaan, koska ei-kissaihminen tulisi pyörtymään. Varmaan kissaihminenkin pyörtyisi. 

Vielä nassukuvat kaikista !

Leikkisä Vilperi ikää 5vkoa2pv

Vilperi on ollut alusta saakka Vilin kanssa kaikista leikkisimmät pennut. Heillä riittävät virtaa ja intoa leikkimiseen. Tuollaiset kuvassa näkyvät sulkakepit ovat olleet todella kova sana. Annoin heille makkariin myös pienen harmaan hiiren ja vaalean punaisen lintulelun, mutta niiden päälle ei oikeen vielä ymmärretä.

On todella hyvä, että kissa leikkii jo pienenä, sillä leikillä on suuri merkitys kissan elämässä aina pennusta seniori-ikään. Leikkiminen tuo fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Leikkimisen kautta kissa pysyy notkeana ja ketteränä. Kissanpennut aloittavat leikkimisen n.4 vkon iässä. Tällöin leikkiminen on painimista toisten kissojen kanssa selvittäen sosiaalisen nokkimisjärjestyksen. Kuka määrää ja kuka tottelee. 7-8vkon ikäinen pentu vaihtaa kiinnostuksen kohteen hiljalleen elottomiseen esineisiin painimisen jäädessä taka-alalle. Tästä alkaa metsästyksen harjoittaminen.

Hyviä leikkejä pentujen kanssa on juuri tälläiset sulka- tai narukepit, rypistetty paperi tai pingispallo, pahvilaatikot, laserpointterit ja ihmisten varpaat. Viimeisenä mainittuun ei saisi totuttaa pentua, sillä se ei ole enää kivaa kun kissa alkaa olemaan täyskasvuisen kissan kokoinen. Kissa kun ei ymmärrä miksei yhtäkkiä saakkaan hyökkiä varpaiden kimppuun. 

Lelut kannattaa piilottaa leikkikertojen välillä, jotta pennut eivät totu leluihin. Piilottamalla lelut pentu kokee uudelleen ja uudelleen innostumisen lelun ilmestyessä.

Olen kirjoittanut jo leikkimisen hormonaalisesta puolesta täällä ja metsästysleikkien perusteista täällä, jos kiinnostaa niin käy lukasemassa. 

Ihana Vilperi ja Vilperin ruokanaama

Toys toys..

Ostin jo aikaa sitten aivan ihanan lelun kissoille M&M:stä. Taisi olla huhtikuu vielä, kun tämän nappasin töistä tullessani. Onhan tuo nyt aivan suloinen.

Hintaa oli naurettavat 3,90e.

Meillä on leluja kyllä yllin kyllin, mutta silti niitä tulee auna ostettua lisää vaan. Onhan se nyt mukavaa kun kissoilla on minkä kanssa leikkiä. Varsinkin nämä CatNip-lelut kelpaavat erittäin hyvin meidän taloudessa. Meillä on jo kaksi CatNip-lelua M&M:stä, toisen mieheni osti jonkun vuosi sitten roadtripiltään kissoille tuliaisiksi ja minä ostin jossain vaiheessa tätä vuotta toisen samanlaisen (mutta eri kuosisen). Täytyy joku päivä ottaa näistäkin leluista kuvaa. Ne tuntuu olevan kesto suosikki. 

Nyt kumminkin kissat ovat heitelleet tätä lintua. Linnussa ei ole mitään sisällä, että siitä löytyy vain tuo kangas, mistä se on ommeltu. Mielestäni tämä on tosi hyvä, koska jossain vaiheessa kangas varmasti hajoaa ja jos siellä sisällä olisi jotain, se päätyisi Niban suuhun, aivan varmasti.  

Hieman on huonoja kuvia, mutta ehkä kuvasta näkee mimmonen lelu on kyseessä. 

Kuten puhuin edellisessä kirjoituksessa, kissa on peto, jota ajaa metsästyksen halu. Meillä tämä metsästyksen halu näkyy sekä syömisessä että leikkimisessä. Monta kertaa sitä ajattelee, että missä kummassa se kamera on kun sitä tarvitsee kun Nelli vaanii lelua ihan matalana, asettelee tassunsa ja ampaisee kohti uhriaan. Jonain päivänä se kamera on siinä käsillä !

Ensin täytyy vähän haistella...

...kyllä, siinä tuoksuu kissanminttu ! Ja myös Jekku huomasi tämän.

Metsästäminen vapauttaa kissan aivoissa serotoniinia ja dopamiinia. Varsinkin sisäkissat pääsevät harvemmin toimimaan tilaisuuksissa, jotka muistuttavat metsästämistä ja näin ollen kokevat sen tuoman mielihyvän. Kissanomistajan näkökulmasta kissa saattaa vaikuttaa hyvin onnelliselta, mutta todellisuus voi olla toinen. Kissat, jotka eivät pysty toimimaan luonteelleen ominaisemmalla tavalla eli metsästämään ei eritä mielihyväkemikaaleja yhtä paljon kuin metsästävät yksilöt. Tästä syystä kissat etsivät muuta puuhasteltavaa kuten syöminen tai nukkuminen serotoniinin ja dopamiinin erittymiseksi. Juuri näiden toimintojen vuoksi omistajat usein ajattelevat kissojensa elävän oikein kissanpäiviä, vaikka todellisuudessa passiivisuus ei välttämättä ole hyvä asia. Siksi aivan yhtä tärkeää kuin ruokkiminen, on leikkiä kissojen kanssa leikkejä, jotka mallintavat metsästystilannetta. 

Metsästyksen tarve tietenkin muuttuu iän myötä, mutta nuoret ja vetreet kissat tarvitsevat leikittämistä siinä missä ruokkimistakin emännän/isännän puolesta. 

"Tää on mun saalis, älkää tulko lähemmäs.."

Tänään leikkinä: naarmuta laminaattia !

Tänään on ollut hieman laiska päivä, niin ihmisten (tai toinen ihminen oli reippaana töissä) kuin kissojenkin puolesta. Välillä tuntuu, että kissat osaavat aistia ihmisten tuntemukset ja toimivat itse sen mukaan. On meinaan useaan kertaan käynyt niin, että kun ihmiset ovat kärsineet pahemman luokan päänsärkyä, itse aiheuttamasta syystä, niin kissat ovat myös makoilleet ja nukkuneet hyvin paljon. Näinä päivinä ei juurikaan juoksemista, kukkoilua tai muuta leikkimistä näy. Sama näkyy silloin kun ihminen on kipeänä. Meno on hyvin rauhallista, mistä olen hyvin tyytyväinen, sillä tämän päänsäryn kanssa en jaksaisi kuunnella kuinka kissat sutivat laminaatilla tai juoksevat ovia sekä kaappeja päin.

Mutta jaksoin hieman leikkiä karvatassujen kanssa ! Istuin alas olkkarin maton päälle ja nappasin käteen yhden tämän hetken suosituimmista leluista eli sulkakepin. Halpa ja hyvä lelu. Taisin tilata lelun Zooplussasta. Ja muistaakseni hinta oli jotain parin euron luokkaa. Laadultaan lelu ei ole mikään hirmu hyvä, sillä viime viikonlopun leikittelyssä Niba sai kynittyä sulkia melkoisen kasan. En kyllä usko, että Niban käsittelyssä juuri mikään lelu kestäne pitkään uudenveroisena. 

On siinä vielä muutama sulka kiinni !

Leikin idea oli hyvin yksinkertainen ja kissoille hyvin mielyttävä, koska pääsivät hieman vaanimaan ja etsimään "saalista". Laitoin sulkakepin olkkarin maton alle ja liikuttelin sitä pitkin ja poikin. Aluksi leikkiin innostui Nelli (en ole yhtään yllättynyt tästä), mutta Jekun saapuessa paikalle, antoi Nelli hiljalleen periksi ja lähti omille teilleen. Tähän saattoi vaikuttaa Herra-Niban saapuminen tilanteeseen. En kyllä ymmärrä mikä näiden kahden välillä on tullut. Harmitus ! 

Top3 lelut

Uusi vuosi on vaihtunut jo helmikuuhun, mutta meno täällä kuuden kissan valtakunnassa ei ole muuttunut miksikään. Edelleen kisojen päivät kuluu sydän, nukkuen ja leikkien. Meidän pojat ovat tuntuneet lihoneen, mutta tytöt on samoissa mitoissa. Pitäisi kyllä joku päivä punnita kaikki kuusi. Uskon Nellin olevan kissoista kevyin, ellei Litan turkki huijaa Litan koossa kovasti. Jekku saattaa olla kaikista painavin, vaikka onkin kooltaan inaisen pienempi kuin Niba. Vaaka sen sitten kertoo.

Leikkirata on ollut vähemmässä käytössä nyt viime viikkoina. En tiedä ovatko kissat kyllästyneet siihen vai mikä on, mutta tavalliset pienet lelut ovat olleet ykkös-juttu vihreän laaseri lisäksi. Leluista eniten täällä on kärsinyt Lontoon-tuliainen, vaaleanpunainen katkarapu. Rapu-parka on joutunut Niban panoleluksi, Jekun heiteltäväksi ja Litan potkittavaksi! Kuningas-Niba on kummallinen kolli, vaikka pallit on viety heti ensimmäisen mouruamisäänen jälkeen, on meidän kuningas kova panemaan. Milloin mikäkin lelu päätyy Niban suuhun. Kun lelu on saatu hampaiden väliin, alkaa kämpän ympäri kulkeminen mouruamisen kera. Täytyy kyllä joskus napata videolle koko episodi! Hetken talsittuaan, Niba menee joko meidän sänkyymme tai keskelle olohuonetta nylkyttämään pehmokaveriaan, joka on viime päivinä ollut pieni vaaleanpunainen katkarapu.

Koostaan huolimatta pieni vaaleanpunainen katkarapu
on ollut todella suosittu leikkiväline meidän taloudessa.

Toinen suosittu lelu on ollut entisen keppilelun-pää. Niba yllättäen katkaisi leikkiessään keppilelun kuminauhan, ja jäljelle jäi keppi+kuminauha sekä helistin-osa. No tämä helistin-osa nyt Nuppu-kisaan suosikki. On niin mukava, kun tämä päättää yöllä "helistintä metsästän, helistintä metsästän, tahdon saada kilisevän, tahdon saada kilisevän, siksi nappaan tämän, siksi nappaan tämän"... Helistin lentää myös Nellin käsittelyssä. Taitaa jäädä mukavasti kynsiin kiinni kun helistin tuntuu lentävän kaikkien käsittelyssä.

Kenenkä kissan käsittelyssä tollonen heikko kuminauha
kestää ehjänä kauemmin kuin 5min? 

Onneksi tämäkin kelpaa leluksi

Lopuksi ehdoton suosikki on vihreä laaser-valo. Se jaksaa edelleen kiinnittää kaikkien huomion, eniten kyllä Lita-neidin. Ei tarvitse kuin ottaa laaserkynä käteen niin Lita saapuu paikalle. Kyllä ne kissat kuulevat pienimmätkin äänet, kun kyseessä on ruoka tai lempilelu, mutta huudappa kissaa luoksesi ja kissa istuu paikallaan tuijottaen joko sinuun ajatellen "mitä sää siinä kiljut, en varmana liikahdakaan!" tai ne katsovat ihan muualle esittäen ettei kuule kutsuasi.