Lita on nyt sateliittipää

Perjantaina Lita sitten vihdoin pääsi leikkaukseen ja saatiin yksi murhen aihe meidän ihmisten mielestä pois. Ja kyllä se varmaan oli Litalle myös helpotus, kun enää ei tarvitse huudella turhaan. Ja ihan terveydellisistäkin syistä oli hyvä, että saatii tuo leikkaus hoidettua.

Hieman lääketokkuraiset silmät

Lita meni reippaana tyttönä klo14.30 leikattavaksi eläinlääkäriin ja miehelle oltiin sanottu, että klo16 tienoilla saa tulla hakemaan kotia. Lähdimme neljän aikaan kotoa hakemaan Litaa ja saavuttuamme eläinlääkäriin, naureskelivat paikan henkilökunta, että "juu täällä tämä neiti on sylihoidossa, kun ei malta kantokopassa pysyä". Lita oli siis hieman neljän jälkeen jo huomattavan virkeä. Kaikki oli leikkauksessa mennyt hyvin ja muutenkin Litan kuntoa kehuttiin. Jes!

Maksoin itseni kipeäksi, 132e ja lähdimme kotiin sateliittipään kanssa.

Kun pääsimme kotiin, aloitin tuon toisen makuuhuoneen siivoamista kun ajattelimme laittaa Litan sinne karanteeniin nyt muutamaksi päiväksi, ettei muut kissat ala hoitamaan haavaa. Hain Litalle vesikipon, josta ajattelin Litan olevan helpompi juoda, putsasin pissa-astian Litalle ja toin kissojen pedin tälle. Ruokakiponkin hain, mutta sen nostin vielä pois näkyvistä, koska ruokaa ei saa antaa ennenkuin kissa on täysin hereillä, eikä Lita ihan vielä ollut täysin tolpillaan. Kun makkari oli valmistettu tarpeilla, oli aika päästää Lita pois kantokopasta. Avasin luukun ja Lita ampaisi samantien pois. Jutteli ihan hirmuisesti ja ravasi pitkin huonetta. Taisi varmistella, että ollaanhan me nyt varmasti kotona.

Vaikka petikin tuotiin Litalle makkariin, niin takana oleva sohva vei voiton
(Sohvan päällä on vahakangasta. Se laitettiin sohvan suojaksi kun Litalla oli kiima ja Lita merkkaili kaikki pehmeät paikat)

Lita meni melkein heti pissa-astialle ja taisi tytöllä olla aikamoinen hätä, sillä pissaa tuli ihan hervottoman kauan. Ja mikä parasta, Lita oli niin hätäinen, ettei saanut takamustaan kunnolla pissa-astialle vaan kaikki pissa tuli ohi astian. Ja koska olen niin hullun varovainen aina noiden leikattujen kissojen kanssa, en lähtenyt siirtämään Litaa minnekkään vaan annoin pissan tulla ohi astian ja kävin hakemassa pesuvehkeet.

Klo17-19 meni Litan kanssa makkarissa oikein rattoisasti vaikka tämä olikin hurjan levoton. Ei malttanut levätä, vaikka näki että väsyttää ihan hirmuisen paljon. Yritin monta kertaa silittämällä rauhoittaa Litaa, ja hetkeksi se onnistuikin, mutta sitten se taas ampaisi pystyyn ja alkoi ravata pitkin huonetta. Olihan siinä totuttelu uuteen hienoon hattuunkin. Oli meinaa esteitä jos jonkinmoisia pitkin huonetta kun piti sateliitin kanssa mennä.

Ei ole helppoa olla kissa sateliitin kanssa

Hieman seitsemän jälkeen Lita vaikutti jo paljon virkeämmältä, eikä silmätkään näyttänyt enää sellaisilta "en ole tässä maailmassa"-silmiltä. Ajattelin koittaa antaa pari raksua. Kiposta syömisestä ei tullut mitään. Hermo tuntui vain menevän. Ihminen oli onneksi niin kiltti, että päätti sitten syöttää raukkaparkaa. Sellainen 2rkl raksuja meni hurjaa vauhtia. Välillä raksu karkasi suusta sateliittiin ja päätä piti sen jälkeen heilutella niin hervottomasti, että meinasi ihmiseltä tulla pissat housuun. Raksut pysyi sisällä, mutta varuiksi päätin odottaa vielä ennenkö annan lisää, ettei se pahaolo yhtäkkiä iske. 

Saatuaan ruokaa, sain Litan rauhoittumaan aina pieniksi pätkiksi. Oli niin hurjaa kun Lita hyppeli jo sohvan päälle vaikka lattialla oli peti, jossa normaalisti Lita viettää aikaa lähes päivittäin. Lita asettui sohvan reunalle niin, että pää roikkui sohvan reunalta. Se ja käsinoja olivat ainoat paikat, jossa Lita sai nukuttua.

Hieman klo22 jälkeen alkoi Litalle riittää tämän makuuhuoneen tarjoama sisältö. Alkoi meinaan vuosisadan kaavinta ulos huoneesta. Lita kaapsutti ja kaapsutti makuuhuoneen ovea minkä kerkesi ja hetkellisesti lopetti kun huudahdin että "Lita ! Lopeta !" Miukuen Lita tuli ovelta luokseni ja viihtyi siinä ehkä pari minuutia ennenkuin palasi jälleen ovelle. Päätimme lopulta siirtää Litan meidän omaan makuuhuoneeseemme oleskelemaan ja se tuntui olevan mielyttävämpi vaihtoehto Litalle. Sinne Lita rauhottui sängylle kanssani kun menin lukemaan kirjaa. Yökin meni hienosti hiirenhiljaa ilman oven kaapsuntaa.

Pipsan manikyyrihoito

Pipsa kävi tänään 14.15 eläinlääkärin luona, kun tämän kynsi oli päässyt kasvamaan todella pahasti tassun anturaan. Pipsa oli kiltisti lähtenyt matkaan eikä ollut autossa edes miukunut. Hississä oli kuulemma vähän pitänyt ääntä, mutta hyvin pienesti. Eläinlääkärissä oli mököttänyt ja ell. oli naureskellut että kylläpäs sitä ollaan nyt loukkaantunutta. Kerran oli koittanut hypätä karkuun ja muuten oli pysynyt nätisti paikoillaan. On se vaan niin kiltti kissa !

Pelkäsin ettei kynttä saa leikattua saksilla ja Pipsa joudutaan rauhoittamaan. Onneksi näin ei kuitenkaan ollut vaan ell. oli napsinut alta puolen minuutin etutassujen kynnet niin lyhyiksi kuin suinkin sai. Suositus olisikin nyt että Pipsa kynnet pidetään hyvin lyhyinä, leikkausväli n.2 vkoa. Tästä täytyy muistaa pitää kiinni. Kaikin puolin Pipsa kuulemma näyttää hyvältä kissalta. Rokotukset ovat Pipsalla voimassa vielä ensi vuoden lokakuuhun, joten ei tarvitse niistäkään ihan heti murehtia. 

Eläinlääkäri reissu oli kestänyt 5-10min ja hintaa oli 57e. Suhteellisen kallista sanoisinko. Hinta-arvio olikin 60-90e. 

Meidän kynsisakset ovat ihan kelpo kapineet, mutta Pipsan kynsiä ajatellen olisi muunmoiset ehkä paremmat. En osaa oikein selittää kunnossa kuinka Pipsan kynnet kasvavat, mutta ne ei lähde kasvamaan kuten muiden kissojen kynnet. Ne kasvavat hyvin "leveinä". Täytyy joskus napsasta kuva. 

Pipsa lähettää terveisiä ja mukavaa viikonloppua kaikille !

Pipsa ja manikyyriaika perjantaina

Nyt on pakko myöntää että on tullut unohdettuna noiden isojen kissojen kynsienleikkuu. Ja näin myös Pipsan kynnet on unohtunut napsia. Huomasin viime viikon lopulla, että kaksi Pipsan kynttä on melko huonossa kunnossa. Tai ei kynnet ole huonossa kunnossa, mutta ne on jälleen kasvaneet kiinni tassun anturaan. Ihmettelen ettei Pipsa ole yhtään aristellut tassua. Menee ihan normaalisti raapimapuuhun, hyppii ja juoksee. Ajattelin ensin että alan itse leikkaamaan kynsiä, mutta ne on nyt sen verran paksun oloiset ja pahasti kasvaneet, etten viitsi meidän pienillä kynsisaksilla leikata. Niinpä mieheni varasi ajan eläinlääkärille perjantailta, jotta kynsi saadaan kunnolla hoidettua. Vähän on paha mieli, että tuohon jamaan on kynsi päässyt kasvamaan. Ei voi syyttää kun tyhmiä lahopäitä ihmisiä.

Pipsa, maailman helpoin kissa

Kuvanlaatu on aika huono, mutta kyllä oleellisin näkyy :-)

T:"Kato mää löysin meille kissan!"

J:"Eikä, mää en kyllä tahdo tuon väristä kissaa. Se on ihan tyhmän värinen"

*keskustelua siitä, kuinka olen aina halunnut oranssin/vaalean keltaisen värisen kissan*

T:"No käydään edes katsomassa"

Ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Netistä löytynyt kuva Pipsasta ei antanut oikeutta tämän söpöydelle. Pipsa oli niin ihana lurpahtavineen korvineen ja niin suuren näköisine tassuineen kun sitä kävimme yhdessä isännän kanssa katsomassa. Olimme seurustelleet vasta puolisen vuotta, jos edes sitä, kun mies alkoi puhumaan toisen kissan hankkimisesta. Ajoimme Helsinkiin ja saavuimme takas Tampereelle yksi kissa mukana. Ei Pipsaa voinut vastustaa. Pipsa oli niin suloinen.


Kun haimme Pipsa Helsingistä Tampereelle, emme tarvinneet kantokoppaa laisinkaa, sillä Pipsa nukkui hyvin tyynesti sylissäni koko matkan. Pysähdyimme matkalla hakemaan syötävää Linnatuulesta ja tämän shoppailuhetken Pipsa nukkui kiltisti tekemässämme paita-pesässä repsikan paikalla.

Ja niin pirun söpö. Kuinka kukaan olisi voinut sanoa tuollaiselle söpötykselle
"ei me nyt kyllä oteta sua"

Pipsa oli ensimmäisen yönsä minun luonani, kun ei vielä miehen kanssa yhdessä
asuttu. Uni maistui hyvin, vaikka koko automatkakin tuli nukuttua. Kuvassa oleva
nalle on ehkä n.20-25cm. 

Pipsa on ollut aina helpoin kissa. Pipsa ei koskaan tee pahoja, ei raavi sohvia, ei verhoja, ei pure johtoja tai syö lahjanarua(!). Pipsan lempipuuhaa on ehdottomasti syöminen. Ja Pipsan suuhun uppoaa melkein ruoka kuin ruoka. Kovin yllättävää oli, kun raakaruokintaa kokeiltiin, että Pipsa oli kissoista eniten kiinnostunut raa'asta lihasta ja söi sitä mielellään.


Pipsa ei ole kova kissa leikkimään. Usein Pipsa tyytyy katsomaan sohvalta kun muut leikkivät. Hyvin harvoin tämä innostuu mukaan muiden touhuiluun. Jekun kanssa Pipsa joskus saattaa painiskella, mutta enempi ne köllöttelee yhdessä meidän ihmisten sängyssä vieretysten. Olen monta kertaa sanonut, että jos meidän kissat ei olisi leikattuja, olisi Jekku varmasti auttanut Pipsaa tämän kiiman kanssa, hyvin mielellään. He menevät täällä kuin pariskunta ja kuten jo aiemmin sanoin, he makoilevat melkein aina yhdessä. Pipsa onkin kova kissa nukkumaan ja köllimään. Hyvin usein Pipsa änkee itsensä syliini ja siihen nukkumaan. Joskus tämä saattaa nukkua vatsan päälläni jopa parin elokuvan verran. Välillä Pipsa saattaa käydä syömässä ja kissa-astialla ja palaa sitten takaisin rapsutettavaksi. 

Pipsalla on välillä hauskoja makuu-asentoja..

Pipsa vietti lauantai-aamua vierelläni minun sairastaessa.
Katsoimme yhdessä kaksi elokuvaa. Tai minä katsoin ja
Pipsa nukkui ja purisi vierelläni.

Pipsa oli kissoistamme ensimmäinen joka sai itselleen nimilaatan ja kaulapannan. Syy siihen on, että Pipsa oli ainut, joka antoi kaulapannan olla. Muut kiskoivat ne tavalla tai toisella pois. Pipsan nykyinen kaulapanta taitaa olla jo kolmas. Vaihtelu virkistää.

Värilaatan väri on yllättäen minun valitsema, mutta
laatan malli ja tekstin fontti tule miehen mielipiteestä.

Kaulapannassa on heijastin, ihan hyvä idea ulkokissoja
ajatellen, mutta meidän sisäkissalla hieman turha.
Hienon näköinen kyllä on. 

Pipsa on kerran jouduttu käyttämään eläinlääkärillä suolitukoksen vuoksi... Aivan, joudun perumaan puheeni, kylläpäs Pipsa on syönyt lahjanarua! Oli minun syntymäpäiväni ja juhlat sen kunniaksi. Tietenkin saapui myös pari pakettia, jossa oli lahjanarua. Eipäs sitten illan aikana huomattu Pipsan popsineen sellaista. Ihmeteltiin kun ei ruoka pysynyt sisällä seuraavana päivänä ja muutenkin Pipsa oli apea. Eläinlääkärissä selvisi suolistotukos.


Ainut pieni ongelma Pipsan kanssa on toisessa etutassussa huonosti kasvava kynsi. Ja huonosti kasvavalla en tarkoita etteikö kynsi kasvaisi vaan sitä, että se kasvaa suoraan tassun anturaan päästyään kasvamaan liikaa. Onneksi tätäkin pystyy hoitamaan leikkaamalla kynsiä. Onneksi tällänen vaiva ei ole herra Niballa, jäisi kyllä kynsi leikkaamatta, jollei saataisi Nibaa johonkin pakkopaitaan leikkaamisen ajaksi!

Kynsi on päässyt taas kasvamaan hieman liian pitkäksi.
Olisi aika manikyyrille jälleen.

Musti&Mirri

Pitkästä aikaa löysin aikaa itselleni, tai oikeastaan otin aikaa itselleni, ja päätin kirjoittaa elämäni tärkeimmistä olennoista eli kissoistani. Mitä heille kuuluu, no sitä samaa. He nukkuvat, syövät, pilaavat tapetin olohuoneesta, leikkivät activity-radallaan, kakkaavat ja ovat hellyyttäviä.

Kävin tänään taas M&M:ssä hakemassa hieman täydennystä kaappeihin. Olemme viime aikoina ostaneet 1,5kg ja 2kg raksupusseja Nellille, Litalle ja Nupulle. Vaikka se on kerralla isompi sijoitus, niin kyllä se on kannattavampi. Ei tule käytyä niin usein raksuja hakemassa, niin ei mukaan pääse tarttumaan aina kaikkea kivaa pientä. Ne pienetkin tekevät hyvin nopeasti suuren laskun.

Katselin tänään ihania uusia ruokakuppeja. Ne maksoivat 7,90e kipale. Teki kovasti mieli ostaa niitä, mutta en sitten raaskinut. Meillä tosiaan Nuppu, Nelli ja Lita syövät omista kipoistaan ja Jekku, Niba ja Pipsa jakavat yhteiset kipot. Tytöillä on kaikilla samanlaiset liukuesteellä varustetut valkoiset muovikupit, jossa on mustia kalankuvia. Maksoivat biltemassa muistaakseni 1,95e kipale. Pojilla ja Pipsalla puolestaan on kaksi teräskuppia telineessä. Teline ja kupit maksoivat jotain 10e luokkaa. Koska olen tälläinen neuroottinen kuppien samanlaisuuden vuoksi, olisi nuo ihanat kala-kupit tulleet hieman kalliiksi. Ehkä joulupukki tuo kisuille uudet kupit!

Ihana vaaleanpunainen sopisi tytöille kuin nakutettu...

..mutta kaunis tummanpunainen sopisi jouluntunnelmaan!

Rahaa upposi taas M&M:ään yli 50e. Mukana oli kyllä kissanhiekkapussi, joka jo yksistään maksoi melkein 10e, Hill'sin Optimal Care; Rabit 2kg, joka maksoi hieman yli 20e ja kynsisakset, jotka ei ollut kylläkään kuin alta 7e.

En muista koska olisin itse ostanut meille ihmisille  yli 50e:lla ruokaa  kaupasta.
On se kyllä totta, kun monesti sanotaan lemmikkien syövän paremmin kuin ihmisten.
En silti valita. Kissani ansaitsee parasta.

Kynsisakset oli pakko ostaa uudet, kun vanhat alkoivat olla jo niin tylsät. Tuntui, että joutui leikkamaan hirveän "lujaa", että sakset leikkasi. Nyt kun leikkasin uusilla saksilla Pipsan kynnet, ei se vaatinut samanlaista vaivaa. Ainut miinuspuoli oli, etten pystynyt leikkaamaan saksilla kuten niillä kuuluisi. Saattaa kyllä olla, että tämä johtui Pipsastakin, mutta saksen alareuna ei mahtunut kynnen ja anturan väliin. Jouduin siis leikkaamaan pystysuunnassa saksilla vaakatason sijaan. Kävi se niinkin. 

Uusilla kynsisaksilla on hyvä leikata kynsiä.
Taitaa Litakin päästä kauneushetkeen piakkoin.

Jotkut eivät leikkaa kissojen kynsiä laisinkaan ja ei meilläkään kukaan muu kuin Pipsa vaadi kynsien leikkaamista. Pipsalla kasvaa vasemmassa etutassussa yksi kynsi pahasti anturaan kiinni, jos tämän kynttä ei leikkaa. Kummastelimme melko kauan miehen kanssa, että miksi Pipsa ontuu toista tassuaan. En tiedä, miksei heti tullut mieleeni katsoa Pipsan kynsiä. Seuraavalla kynsienleikkuu kerralla paljastui syy. Kynsi oli painautunut pahasti anturaan. Pienen säätämisen ja Pipsa-paran kiusaamisen jälkeen, kynsi saatiin pois painamasta. Nyt anturassa ei enää näy niin isoa painaumaa kuin aiemmin, mutta painauman kohta anturasta on hieman kovettunut. Mitä tästä opimme, tarkastele kissasi kynsiä aika ajoin, vaikka niitä et leikkaisi. Jos jokin kynsissä huolestuttaa, mutta kissa ei anna sinun niitä leikata, soita eläinlääkärille tai käy kysymässä lähimmästä eläinkaupastasi leikkaavatko he. 

N: "Mitäs hyvää me tänään saatiin?"
J: "Täällä tuoksuu nenään jokin..."

J: "Täytyy kyllä merkata tämäkin pussi."
N: "Hei ne on nämä kissanminttunapit, mitkä tuoksuu niin hyvältä."

Viisi kissaa näkyvissä, vielä yksi puuttuu kuvasta. Mutta kuka?

N: "Anna nyt prkl näitä raksuja vai pitääkö kaikki tehdä itse?"

Pipsan lemppari ruokaa. Applawsin tölkit. :-)

Hoidettiin Litaa

Eli meille ostettiin nyt tuo Furminator. Ihana mieheni toi sen yllätyksenä pari viikkoa sitten. En olisi ikinä uskonut sen toimivan noin hyvin! Ei tarvinnut kauaa harjata kissoja, kun hunajamelonin kokoiset karvakasat odottivat sohvan käsinojalla viemistä roskiin. Karvaa lähti jokaisella harjanvedolla enemmän kuin kymmenellä vanhan harjan harjauksella. Harjatessani aloin jo pelkäämään ettei karvanlähtö lopu ollenkaa ja kissoistani tulee kaljut! En yhtään ihmettele miksi kyseinen harja on moisen maineen saanut.

Niin paljon kehuttu Furminator

Nämä karvat lähtivät pelkästä masun harjauksesta.

Litaa oli niin mukava harjailla, kun tämä ei pistänyt yhtään vastaan huomattuaan, kuinka hyvältä uusi harja tuntui. Lita makasi selällään reisieni päällä ja harjasin tämän masua. Yhdessä vaiheessa Lita nosti toisen tassunsa ylös kuin merkkinä, että nyt pitää harjata taive kohdasta! Kova oli hoitaminen myös Litan osalta harjauksen aikana. Hoitoa sai oma tassu, harjaajan polvet sekä itse harja.

Miksei kaikki kissat voi olla yhtä helppoja hoidettavia kuin meidän Lita? Pipsa on kyllä hyvä kakkonen, mutta Pipsaa ei saa mistään hinnasta selälteen makaamaan.

Manikyyri ja tassukarvat

Kauneuden hoitoon kuuluu tietenkin myös manikyyri. Kynnet saa Litalta helposti leikattua kun laittaa tämän istumaan syliin. Kynsien leikkausta häiritsee aina välillä tassuissa olevat karvat. Litan anturoista ei näy kuin pieni pilkahdus, sillä tassunpohjan täyttää pitkät karvat kuten kuvassa hieman näkyy. Kummastelimme usein mieheni kanssa Litan varovaisuutta hypyissä ja miksi tämä leikki mielummin maton päällä kuin laminaatilla. Sitten iski ajatus, että ehkä tassun pohjissa olevat pitkät karvat estävät tassun pitoa. Hypyissä ollaan varovaisia, koska ollaan pennusta saakka opittu siihen,ettei tassu pidä hirveän hyvin. Sama pointti laminaatilla, tassu luistaa kovasti kun anturan ja lattian välissä on niin suuresti karvaa.

Olisikohan Lita rohkeampi, jos nämä pitkät karvat olisi trimmannu lyhyeksi ihan pennusta saakka? Hyppisikö Lita enemmän tasojen päälle? En kyllä yhtään valita ! Olen monesti kironnut muita kissojani heidän hyppiessään keittiötasoille, ruokapöydälle ja muille korkeille paikoille. Pahimpana mainittakoon Nelli, joka hyppää leikiten mm. vessan oven päälle hengaamaan. Kyllä, luit oikein, vessan oven päälle. Lita ei ole kertaakaan hypännyt esimerkiksi keittiönpöydälle suoraan, vaan aina mennyt jonkun muun tason kautta "portaittain". Mutta kun iltaisin alkaa porukalla 100metrin aidat, ei tassukarvat haittaa menoa. Sitä juostaan ihan yhtälailla kuin tassukarvattomat kaverinsa.

Kynsien hoitaminen

Kissojen kynsien leikkaus. Se on välillä yhtä taistelua, välillä kaikki sujuu leikiten. Kun kissa on tarpeeksi väsynyt, saan leikattua kenen kynnet tahansa. Toinen keino on saada heidän huomionsa jonnekkin muualle kynsileikkureista ja kynsistään. Olisi pitänyt vain totuttaa kaikki kissat kynsileikkureihin heti pennusta saakka. Hyvin näkee kuinka paljon helpompi on saada Nuppu ja Lita aisoihin kynsienleikkuun ajaksi kuin Niba, jolta ei oltu leikattu kynsiä kertaakaan ennenkuin minä tulin taloon kynsileikkureineni. :-)

Kynsisakset meillä on hyvin yksinkertaiset ja kyseiset sakset kuuluivat itseasiassa entiselle pupulleni, mutta olen huomannut niiden toimivan kissojen kynsiin vallanmainiosti.

Osku-pupun vanhat kynsisakset

Pienet mutta erittäin kätevät

Nibaa ei ole koskaan totuteltu kynsienleikkaamiseen ja harvemmin sen kynsiään tulee leikattua, sillä Niba pistää hyvin hanttiin. Toinen hantti-maakari on Nelli. Nelli ei yhtää tykkää jos sitä otetaan syliin tai muuten väkisin pidetään paikallaan. Nellin kynnet tulee myös harvemmin pätkittyä. Joskus jos Nelli on todella väsyneenä sohvalla vieressäni, saatan koittaa napsia sen kynsiä. Jekun kynnet tulee hoidettua myös melko harvoin pienoisten taisteluiden vuoksi.

Nupun kynnet saa leikattua, kun Nupun asettaa selälleen syliin. Muutaman kerran Nuppu koittaa aina päästä pakoon, mutta luovuttaa huomattuaan, ettei tässä nyt muu auta kuin maata tässä ja antaa ihmisen leikata kynnet. Litan kynnet saa myös helpoiten leikattua, kun hänet laittaa selälleen syliin. Litan voi, toisinkuin Nupun, asettaa syliin niin, että pää on pohvien kohdalla ja takamus on lähellä mahaani. Nuppu pitää asettaa "vankilaan" niin, että itse istun jalat koukussa esimerkiksi sohvalla, Nuppu tulee selälleen syliini pää vasemman käsivarteni päälle. Tällä samaisella kädellä painan kynnen esiin tassusta ja oikealla kädellä leikkaan kynnet. Pipsa on myös tässä asiassa helpon kissa hoitaa. Pipsa antaa hoitaa kynsiään, vaikka hän makaa sohvalla vieressäni.

Tällä kertaa Lita istui sylissä kun hoidettiin kynnet :-)

Ihmettelimme mieheni kanssa, että miksi Pipsa tuntuu ontuvan toisella etutassullaan välillä enempi ja välillä vähempi. Syy selvisi kun aloin viimeksi leikkaamaan Pipsan kynsiä. Yhden varpaan kynsi oli lähtenyt kasvamaan todella oudosti juurestaan saakka, hirveän paksuna/leveenä, vaikka normaalisti kissankynsi on melko ohut. Lisäksi tämä kynsi oli kääntynyt hyvin ärsyttävästi tassun anturaan, ja aiheuttanut anturaan pienen kovettuman. En tiedä, kuinka tämä kynsi on päässyt kasvamaan moiseksi ilman huomaamattani. Olenko viime kynsienhoito kerralla hypännyt kyseisen kynnen yli, vaikka yleensä tarkastan kaikki kynnet vielä lopuksi? Kynsi saatiin kumminkin lyhennettyä ja Pipsa ei ole enää ontunut tassuaan. Ontuminen siis mitä todennäköisemmin johtui tästä yli-pitkästä kynnestä, joka ärsytti anturaa. Eläinlääkärille asiasta pirautettiin ja ell. sanoi, ettei ole syytä viedä Pipsaa sinne näytille, jos antura ei eritä mitään eikä ontuminen jatku. Ajattelimme kuitenkin viedä Pipsaa näytille kun viemme 3 muuta kissaamme rokotukselle.

Älä pue mustaa

"Älä vaan pue mitään mustaa päälles kun tuut." Joudun sanomaan melkein aina tuon lauseen ystäville, jotka tulevat kahvittelemaan. Mustavaate ja kuusi kissaa eivät vain sovi yhteen. En tiedä onko meidän kissoissa jotain vikaa vai miksi heistä lähtee karvaa niin paljon? Tuntuu, että vaikka harjaisin heitä päivästä toiseen 24/7, silti sitä karvaa riittää vielä irtoamaan sohville, matoille, tuoleille ja leijailemaan ilmaan.

Jos kissoissa jostain en pidä, on se tuo karvanlähdön määrä. On ihana käydä esimerkiksi kylpylässä suihkussa ja sen jälkeen kuivata itsensä pyyhkeeseen, josta ei tartu karvoja naamaan. Tai ihana ostaa musta kaunis mekko, kun se ei ole vielä koristeltuna erivärisillä kissankarvoilla. Itse olen oppinut elämään karvojen kanssa ja olen oppinut ettei mustat vaatteet sovi meille kotiin, mutta vieras-parat. Aina hävettää kun he astuvat sisään ja pääsevät istumaan sohvalle on paidassa jo karvoja. Ja kuinkahan moni heistä ei kehtaa sanoa karvojen häiritsevän heitä?

Kissoistani ainoastaan yksi kissa silminnähden nauttii harjaamisesta. Nimittäin Pipsa. Pipsa heittäytyy kyljelteen ja yleensä selälteenkin harjauksen aikana. Muita saan harjattua pienen huijauksen avulla, he luulevat minun silittävän ja rapsuttavan heitä, eivätkä huomaa miten käsi vaihtuu harjaan. Auta armias jos kissa älyää harjan koskevan heihin. Ensin harjaa purraan hetki ja loppujen lopuksi lähdetään pois. En tiedä auttaisiko harjan vaihtaminen? Voisiko kissani olla sen verran hassuja, etteivät he tunnistaisi erinäköistä, kokoista ja muotoista harjaa kuin mitä meillä on nyt? Antaisiko he sitten harjata?

Harjailtiin Pipsan kanssa hetki ja karvaa olis lähtenyt vielä lisää ties kuinka

Jekkua ja Litaa harjailtiin.

Pipsan hyvä ystävä. Kampaa täytyy hoitaa aina välillä, sillä hoitaahan sekin Pipsaa. ^^

Olemme miettineet Furminaattorin ostamista. Meillä on nyt ollut käytössä ihan tavallinen kampa. Kyllähän sillä nyt karvaa lähtee, mutta en tiedä saisiko Furminaattorilla paremmin pohjavillan lähtemään? Mustin&Mirrin sivuilla kyllä sanotaan näin:

"Furminator Short-hair on uskomattoman tehokas pohjavillan- ja irtokarvanpoistaja. Vähennä helposti irtokarvan määrää huonekaluissa ja vaatteissasi. Furminator-karsta irrottaa irtokarvat ja pohjavillan vahingoittamatta tai katkomatta turkin päälliskarvaa."


Ehkä tuo täytyy käydä hakemassa kun seuraava tili tulee. Jospa se helpottaisi edes vähän?