Joka pennin väärtti

Nyt on uudet lelut ja uusi raapimispuu olohuoneessa.

Pakettia oltiin tuomassa ensimmäistä kertaa viime viikon torstaina, mutta olin itse silloin koulussa ja ukko veti sikeitä, eikä kerinnyt tarpeeksi nopeasti vastaamaan ovipuhelimeen. Niimpä jouduimme perjantaina hakemaan itse paketin postista. Onneksi olimme autolla liikenteessä, sillä sitä ei olisi jaksanut kantaa kotia postista saakka.

Paketista löytyi siis: kahden kokoisia ruokatölkin muovisia kansia, leikkirata, raapimispuu ja tarjouslelu. Ensimmäistä kertaa on jotain negatiivista sanottavaa Zooplussan toimituksesta. Nimittäin raapimispuusta puuttui melko oleellisia muttereita ja yhden kiinnitys tapin kierteet eivät olleet kierteitä vaan pelkkiä rinkuloita, jolloin tappia ei saanut menemään raapimispuun tolpassa sille tarkoitettuun reikään. Onneksi mies on sen verran kätevä käsistään, että keksi kyllä ratkaisut, mutta jos olisin yksin ollut puuni kanssa olisi varmaan itku päässyt. Nyt on siis kumminkin puu paikallaan. :-)

Kissat olivat ihmeissään kun suuri pahviloota tuotiin olohuoneen lattialle ja vielä enemmän ihmeissään kun sieltä alettiin ottamaan tavaroita ulos. Kaikkien oli tietenkin päästävä käymään laatikossa. Ja täytyihän sitä välillä hieman taistella laatikon herruudesta. 

Jekku ja Nelli

Kun soitin ennen tilausta tehtyäni miehelleni ja sanoin, että tilaan kissoille olohuoneeseen raapimispuun oli hän tämän asian kanssa ihan ok, mutta kun sanoin ostavani 12e maksavan muovisen leikkiradan oli hän hieman epäileväinen. "No etkä tilaa.." No mutta tilasinhan minä ! Ja nyt näin jälkeenpäin olen erittäin iloinen, että tilasin. Heti ensimmäisenä leikkiradalla alkoi leikkimään Niba, joka on edelleen suurin radan käyttäjä. Yllättävänä kakkosena tulee Pipsa, joka (jo aiemmin mainittu) ei yleensä leikeistä innostu. Vielä en ole nähnyt Nelliä radan kimpussa, mutta muut ovat käyneet palloa aina välillä työntelemässä. 

Niba tutkii uutta lelua

"Tänhän saa ilmaan.."

Mitä sanoisin lelusta...Todella hyvä idea, mutta toteutus ei ole parhain mahdollinen. Tuote on erittäin kevyt ja iso kissa, kuten Niba saa koko radan liikkeelle hyvin helposti. Radan päällä olevan siniset "katot" irtoavat äkkiä jos leikkimässä on useampi kuin yksi kissa, sillä jo yksistään Niba saa katot irti. Eli jos rata olisi tehty hieman painavammaksi ja kattoihin muun kiinnitysmekanismin olisi tuote meidän perheessä ainakin kympin arvoinen. 

Jätin radan lauantaina lattialle kun itse lähdin töihin ja mies lähti asioille, ja kun tauolta soittelin kotio päin sain kuulla, että rata oli miehen tullessa kotiin ilman kattopaloja ja pallo hukassa. Teimme silloin päätöksen, että lelua ei pidetä kokoaikaa esillä. Vain silloin kun olemme kotona ja yöksi otetaan vaatehuoneeseen säilöön. Ehkä kiinnostus leluun pysyy paremmin kun se ei ole kokoaikaa saatavilla.

Seuraavassa kirjoituksessa kerron uudesta puusta ja tarjouslelusta. 

Nyt on aika mennä ruokkimaan perheen tärkeimmät.

"Hyvä ihminen ruokkii ensin kissansa ja käy vasta sitten itse ruokapöytään"